Muistathan matkakulut – veroilmoitus kannattaa aina tarkistaa

Kuva: Roope Permanto

Veroilmoitukset kolahtelevat jälleen postiluukuista. Esitäytetty veroilmoitus lähetetään yli viidelle miljoonalle veronmaksajalle.

Verohallinto muistuttaa, että kotiin tuleva esitäytetty veroilmoitus on aina tarkistettava, ja se onnistuu helpoiten verkossa. Veroilmoituksen täydentämiseen saa apua chatissa, joka löytyy vero.fi:stä.

Viime vuonna 1,4 miljoonalla veronmaksajalla oli ilmoitukseen täydennettävää. Tyypillisiä puuttuvia tietoja ovat matkakulut ja kotitalousvähennys.

Täydennetyt veroilmoitukset on palautettava viimeistään 4. tai 13. toukokuuta.

Veronpalautukset maksetaan marraskuun lopussa. Mätkyjen maksupäivät ovat 25.11.2016 ja 1.2.2017.

SSO aloittaa 100 työpaikkaa koskevat yt-neuvottelut

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Ne voivat johtaa enimmillään sadan henkilötyövuoden vähenemiseen.

SSO toimii kahdeksassa kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueella.

Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen sanoo, että yt-neuvottelut voivat johtaa myös kokonaisten kauppojen lakkauttamiseen.

Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen lokakuun loppuun mennessä, SSO kertoo.

Keskustelua aiheesta

Helsingissä kokeillaan pulpetitonta, oppikirjatonta ja koulutonta koulua

lehtiö

Opetus ja oppiminen mullistuvat Helsingin kaupungin kouluissa, Helsingin kaupungin opetusvirasto tiedottaa. Uusissa koulutiloissa ei ole erillisiä luokkahuoneita. Oppimiseen otetaan käyttöön koulun kaikki tilat, ja koko kaupunkia hyödynnetään oppimisessa.

Kaupungin peruskoulujen ja lukioiden opettajista on koottu asiantuntijaopettajaverkosto viemään muutosta eteenpäin yhdessä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Kuuteen tiimin on koottu yhteensä 39 opettajaa kehittämään ja jakamaan käytäntöjä.

Uudenlaisia tapoja oppia kehitetään myös 61 kokeilukoulun verkostossa. Yli 70 hankkeessa kokeillaan ilmiöpohjaista koulua, pulpetitonta koulua, oppikirjatonta koulua, ePortfoliokoulua sekä koulutonta koulua.

– Verkostojen kautta viedään systemaattisesti eteenpäin uudenlaista pedagogista ajattelua. Tavoitteena on taata jokaiselle helsinkiläiselle mahdollisimman hyvät tulevaisuuden taidot, sanoo opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen.

Yksi asiantuntijaopettajien tiimeistä kehittää ilmiöpohjaista opetusta. Kaikki helsinkiläiset peruskoululaiset opiskelevat tänä lukuvuonna kaksi ilmiötä.

– Uuden opetussuunnitelman myötä opiskeltavia kokonaisuuksia käsitellään useamman kuin yhden oppiaineen tunnilla, jolloin oppilaalle muodostuu selkeämpi kuva aihepiiristä, kertoo tiimissä mukana oleva teknisen työn lehtori Jesse Jarva Vuosaaren peruskoulusta.

Asiantuntijaopettajien tiimeissä kehitetään myös portfolio-oppimista, erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, teknologiakasvatusta ja algoritmista ajattelua sekä kielen, vuorovaikutuksen ja kriittisen ajattelun opetusta ja oppimista.

Helsingissä opetuksen muutosta vauhdittaa nelivuotinen opetuksen digitalisaatio-ohjelma, johon kaupunginhallitus myönsi kesäkuussa rahoitusta. Se tuo kouluihin nopeammat tietoliikenneverkot, uutta tietotekniikkaa ja uudenlaisia sähköisiä oppimisympäristöjä.

– Tietoteknologia on apuna muutoksessa. Tärkeintä on se, miten oppiminen ja opiskelu muuttuvat, ja miten asioita jatkossa tehdään, painottaa vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Helsingin opetusviraston perusopetuslinjalta.

Myös kodit ovat tärkeä yhteistyökumppani muutoksessa.

1

AVAINSANAT

Mielipiteet työterveyshuollon roolista jakaantuvat voimakkaasti

verkkoon työterveys

Työterveyslaitos julkaisi kolme skenaariota työterveyshuollon roolista uudessa sote-järjestelmässä viime toukokuussa. Skenaariot jakavat työterveyshuollon ammattilaisten mielipiteitä vahvasti, osoittaa nettikysely.

Osa työterveyshuollon edustajista kannattaa työterveyshuollon keskittämistä ennaltaehkäisevään toimintaan ja vain työhön liittyvien sairauksien hoitoon (45%).

Toisten mielestä työterveyshuollon tulisi huolehtia myös työssäkäyvien sairaanhoidosta kokonaan (35%). Osa taasen katsoo, että työterveyshuollon pitäisi pysyä ennallaan (19%).

Sote-uudistuksessa on linjattu, että työterveyshuollon rahoitus ja järjestämistapa pidetään toistaiseksi ennallaan. Työterveyshuolto ei kuuluisi laajan valinnanvapauden piiriin.

Mats Brommelsin työryhmä ehdotti 31.5.2016 kuitenkin työterveyshuollon sisällön kehittämistä. Työterveyshuollon korvausten painopiste tulisi siirtää ennaltaehkäisevään toimintaan.

Lisäksi työterveyshuollon sairaanhoidon korvausperusteita ehdotetaan kehitettävän niin, että sairaanhoitopalvelut tukisivat nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä.

Työterveyslaitoksen nettikyselyyn vastasi 29.8.2016 mennessä 465 henkilöä, joista yli puolet (52 %) on työterveyshuollon ammattilaisia.

Muita vastaajaryhmiä ovat työntekijät (21 %), työnantajat (9 %), viranomaiset/asiantuntijat (8 %), työmarkkinajärjestöjen edustajat (2 %) ja muut (7 %). Kaikkien vastaajien keskuudessa eniten kannatusta sai skenaario, jonka mukaan työterveyshuolto erikoistuisi ehkäisevään toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon.

Kyselyyn voi vastata edelleen.

Tutustu kyselyyn täällä

Väitös: Näin perhetausta vaikuttaa lasten tulevaisuuteen

Kuva: Jari Soini
Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla.

Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että perhetaustalla on vaikutusta siihen, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla on saatavilla.

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

— Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että 1990-luvulta lähtien sosioekonomisen aseman periytyminen on miehillä pysynyt samana, kun taas naisilla se on hieman kasvanut.

Pienituloisuuden periytyminen on tyypillistä etenkin naisilla ja suurituloisuuden periytyminen miehillä. Eroavuutta naisten ja miesten välillä selittävät todennäköisimmin rakenteelliset syyt, kuten työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus, sillä naisten tyypilliset työt ovat pienituloisempia ja myös tulokehitys on hitaampaa kuin miesten.

Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin pienemmät, kun tarkastellaan omien tulojen sijaan kotitalouden tulotasoa.

— Perheellistyminen tasaa eroja elinoloissa, vaikka työmarkkina-asemat olisivatkin varsin erilaiset miesten ja naisten välillä, Sirniö selventää.

Pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat kouluikäisiä. Aineistona käytettiin rekisteripohjaista aineistoa, joka sisältää tiedot kaikista valtionveronalaisista tuloista vuosilta 1970-2012.

Sirniö väittelee perjantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta “Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland”.

Keskustelua aiheesta

Lapsiasiavaltuutettu haluaa vahvistaa intersukupuolisten lasten oikeuksia

Kuva: Kari Hulkko

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää, että Suomessa käynnistetään intersukupuolisten lasten hoitosuositusten valmistelu.

Suomessa syntyy vuosittain arviolta kymmenkunta lasta, joiden sukupuolta on vaikea määritellä. Kyseessä on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittelevät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen.

— Lääketieteellisiä interventioita muissa kuin välittömästi terveyttä vaarantavissa tilanteissa tulisi välttää. Esteettisen kirurgian taustalla ovatkin enemmän aikuisten pelot kuin lapsen etu, Kurttila sanoo.

Hän esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää valmistelun hoitosuositusten antamiseksi intersukupuolisia lapsia koskien.

Kurttila perustelee ehdotustaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamisella.

— Lapsen ulkoisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavat toimenpiteet pitäisi toteuttaa vasta, kun lasta pystytään asiassa kuulemaan. Tärkeää on myös tunnistaa, että kaikille vanhemmille jo synnytysvalmennuksessa puhutaan intersukupuolisista lapsista. Tämä vaatii ammattilaisilta herkkyyttä tunnistaa intersukupuolisten lasten todellisuus ja oikeudet.