Tentin moderaattorina toiminutta Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaa Markku Jokisipilää kiinnosti muun muassa, tuoko edessä siintävä Nato-jäsenyys lisää liikkumatilaa asettua vastustamaan Suomelle epäedullisia unionin tavoitteita.

Hän kysyi myös, kuinka tärkeä tavoite jatkossa on Euroopan puolustuskyvyn edistäminen ja siihen liittyvä EU:n Lissabonin sopimuksen keskinäiseen avunantoon velvoittava artikla 42.7.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi toivovansa, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen EU-politiikalle hampaita ja että Suomi kykenisi edistämään nykyistä paremmin omaa etuaan ja myös luomaan EU:ssa uusia Suomen etua tukevia liittolaisuuksia

Purra painotti, että varsinainen puolustuspoliittinen puoli ja turvatakuut tulevat Natosta. EU:n puolustuspolitiikan kautta voidaan saada toimivuutta laajaan turvallisuuteen, hybridiuhkiin, kyberturvallisuuteen ja resilienssiin eli kriisinkestävyyteen.

PÄÄMINISTERI, SDP:N puheenjohtaja Sanna Marin painotti, että Suomen tärkein tehtävä on huolehtia myös tulevaisuudessa omasta puolustuksestaan Naton jäsenenä.

– Mitä tulee sitten EU:n ja Naton suhteeseen, itse pääministerinä Eurooppa-neuvoston kokouksissa olen monesti ollut keskusteluissa ja tilanteissa, joissa on ikään kuin kaksi kerrosta. On Nato-jäsenmaat ja maat jotka eivät ole Natossa. On todettava, että tälläkin hetkellä suurin osa EU-maista suunnittelee omaa puolustustaan Naton puitteissa ja nyt me pääsemme osaksi tätä perhettä ja se on tärkeä lisä. Me pääsemme artikla 5:n alle, jos Suomeen hyökätään, meitä autetaan, jos muualle hyökätään, me autamme. Tämä vahvistaa meidän turvallisuuttamme, Marin sanoi.

Hänen mukaansa Naton artikla 5 ei poissulje EU:n 42.7-artiklaa, joka takaa sen, että EU-maat ovat velvoittettuja auttamaan jos johonkin niistä kohdistuisi aggressio.

– 42.7-artiklahan on oikeudellisesti myös sitova.

Marinin mukaan EU:n 42.7 ja Naton artikla 5 tukevat toisiaan.

– Kyllä minä näen, että Euroopan unioni on turvallisuusyhteisö ja on hyvä, että Suomi siihen kuuluu.

– On erinomaista, että nyt on sekä Nato, EU ja kansalliset ratkaisut kaikki ovat meidän käytettävissämme, tiivisti puolestaan valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

– On sanomattakin selvää, että nyt ollaan saavutettu se tärkeä steppi, että me emme ole missään toisen luokan porukassa. Olemme sekä Nato-jäsenmaa että EU-jäsenmaa ja vielä euromaa. Nyt voimme keskustella eurooppalaisten kumppaneiden kanssa unionin sisällä myöskin puolustuspolitiikasta. Siksi me jouduimme vuosikaudet painottamaan 42.7:aa, koska emme olleet Nato-maa, sanoi puolestaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

HÄNENKIN MUKAAN Lissabonin sopimuksen yhteistoimintavelvoite on kuitenkin edelleen tärkeä ja eurooppalaista puolustusyhteistyötä on edistettävä.

– Yhteistyötä pitää edelleenkin tehdä, mutta Nato-jäsenyys sinetöi meidän (Suomen) turvallisuutemme, Orpo summasi.

– Mielestäni meidän pitäisi ehkä edistää sitä ajatusta, että pikku hiljaa yhdistäisimme EU:n ja myöskin Naton tehtäviä, hän lisäsi.

Sanna Marin kaipaa EU:lta nykyistä laajempaa puolustusyhteistyötä esimerkiksi puolustusmateriaalin, raskaankin sellaisen, tuottamisessa.

Vaikka USA:n kanssa on tehtävä laajaa yhteistyötä, Marinin mukaan pitää olla myös eurooppalaista kyvykkyyttä.

Marin teroitti myös, että Suomi ja Ruotsi yhdessä vahvistavat Natoa.

– Me emme vie turvallisuutta, me tuomme sitä.