Stubb kommentoi tiistaina New Yorkissa Ylelle sitä, ettei hän ollut saanut etukäteen tietoa Tavion kesäkuisesta päätöksestä, jonka mukaan Suomi ei osallistu Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumaan.

-  Toivottavasti emme enää jatkossa näe tällaista virhettä ulkoministeriöstä, että presidentin kanslialle ei ilmoiteta asioista, joka kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitysministerille, mutta jotka liittyvät meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, Stubb sanoi.

Vuorelman mielestä on poikkeuksellista, että presidentti ottaa näin vahvasti kantaa yksittäisen ministerin päätökseen.

-  Jos sitä julkisuuteen tuodaan, niin se esitetään enemmän kiertoilmauksin ja kryptisellä kielellä, ei ihan näin suoraan, miten presidentti sen esitti.

STUBBIN kommentit heijastelevat Vuorelman mukaan Suomen ulkopolitiikan johtamisen luonnetta, kun ulkopolitiikan johtaminen on jaettu hallituksen ja presidentin kesken. Hän sanoo, että malli on yleensä toiminut hyvin, mutta siinä on potentiaalia jännitteille ja informaatiokatkoksille.

-  Perussuomalaisten rooli hallituspuolueena on tuonut tähän konfliktiulottuvuuden, koska perussuomalaisille konservatiivi-liberaali-akselille asettuvat teemat ovat niitä, joita puolue pyrkii politisoimaan sekä kotimaassa että ulkopolitiikassa. Siihen ei ole oikein totuttu Suomessa.

Johanna Vuorelma sanoo ymmärtävänsä Stubbin ärtymyksen. (Lehtikuva)

Vuorelman mukaan esimakua tällaisista konflikteista saatiin vuonna 2018, kun ulkoministerinä toiminut perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini osallistui työmatkallaan Kanadassa abortinvastaiseen tilaisuuteen.

Soinin toiminnan katsottiin olevan ristiriidassa Suomen ulkopoliittisen linjan kanssa. Tapaus johti lopulta siihen, että eduskunta äänesti Soinin luottamuksesta. Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100-60.

Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat kertoneet aikovansa esittää epäluottamusta Taviolle tämän tasa-arvoliittoumapäätöksen takia.

TAVION toiminta on Vuorelman mukaan omiaan antamaan epäjohdonmukaisen kuvan Suomen ulkopolitiikasta, kun yhtäältä Suomi on sitoutunut edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja toisaalta ministeri toimii vastakkaisella tavalla.

Tutkija ymmärtää presidentin ärtymyksen Tavion toiminnasta, sillä hänen linjauksensa asetti Suomen outoon viiteryhmään.

-  Varmaankin presidentti on huolissaan siitä, että Suomen viiteryhmä tässä kysymyksessä on väärä. Siellä on Unkarin tyyppisiä maita, jotka edustavat konservatiivista tulkintaa ulkopolitiikassa.

-  Stubbille liberaalina poliitikkona on tärkeää se, että Suomi asemoituu näissä tällä hetkellä keskeisissä kysymyksissä, kuten Ukrainan jälleenrakentaminen, oikeaan viiteryhmään, joka on muut Pohjoismaat ja muut liberaalit demokratiat.

VUORELMALLE Tavion tapaus näyttäytyy politiikan auktoriteettien -  tässä tapauksessa presidentti Stubbin, pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavion – välisenä kamppailuna.

Orpo näyttäytyy Vuorelman mukaan tapauksessa kiusallisessa valossa.

-  Hänen johtajuutensa näyttäytyy tässä kysymyksessä aika heikolta, kun hän ei ole kyennyt pitämään hallituksen rivejä suorana tässä asiassa.

Stubb sanoi tiistaina sopineensa Orpon kanssa, että seuraavassa tp-utvassa eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja presidentin yhteisessä kokouksessa keskustellaan laajemmin Suomen tuesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille osana Suomen ulkopolitiikkaa.

Vuorelma ei lähde arvioimaan sitä, voiko asian jatkokäsittely johtaa esimerkiksi Tavion päätöksen perumiseen ja Suomen osallistumiseen tasa-arvoliittoumaan, kuten oppositiopuolueet ovat vaatineet. Päätöksen peruminen olisi tutkijan mukaan Taviolle ja perussuomalaisille merkittävä arvovaltatappio.

Jatkokäsittelyn tuloksena saattaa olla ainakin ulkoministeriön ja presidentin välisen tiedonkulun parantaminen, Vuorelma arvioi.

-  Sitä ei välttämättä kerrota julkisuuteen, mikä se institutionaalinen väylä tai mahdollinen uusi toimintatapa on.

Tuomas Savonen / STT