– Muun henkilöstön rooli hoitoketjun osana on merkittävä, alan sopimuksista neuvotteleva JAU korostaa tiedotteessaan.

Sen tehtäviin kuuluu muun muassa henkilöstö- ja talouspalvelut, hallinto- ja sihteerityö, siivous-, ruoka- ja pesulapalvelut, väline- ja laitoshuolto sekä tietopalvelut ja -järjestelmät.

– Laitos- ja kotihoito ei onnistuisi ilman avustavaa henkilöstöä.

– Naisvaltainen hoiva-ala avustavine tehtävineen tarvitsee arvostusta, jonka on näyttävä paitsi riittävänä henkilöstömääränä myös hyvänä palkkana, JAU:hun kuuluvan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Hän pitää yhtälöä – henkisesti ja fyysisesti raskas työ ja matala palkka – huonona.

– Se aiheuttaa tilanteen, jossa emme lopulta enää löydä osaavia työntekijöitä. Myös alalle soveltuvat ihmiset hakeutuvat muille aloille, koska taakka käy liian painavaksi.

Unionin mukaan tällä hetkellä merkittävä osa lääkärien ja hoitajien työajasta kuluu muuhun kuin hoitotyöhön. He kirjaavat ja raportoivat, vaikka näihin tehtäviin olisi olemassa omat erityisosaajansa, esimerkiksi osastonsihteerit.

– Vaadimme hoitohenkilökuntamme rinnalle avustavaa henkilöstöä. Silloin hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön. Järkevällä, koulutusta vastaavalla työnjaolla varmistetaan, että koko hoitoketju toimii, JAU:hun kuuluvan Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

Arvokeskustelu on Pihlajamäen ja Niemi-Laineen mielestä ollut tarpeen.

– Ihmisarvoinen vanhuus on taattava. Jotta tämä toteutuisi, alalle on kohdistettava lisää resursseja.