Eduskunnan suostumuksen antamisesta on päätettävä kahden kolmasosan enemmistöllä perustuslakivaliokunnan linjattua asiasta aiemmin.

Valtiovarainvaliokunnan äänestyksessä hallituksen esityksen taakse tulivat hallitusryhmät kokonaisuudessaan eli 12 edustajaa. Mietinnön hylkäämistä äänestivät 4 edustajaa perussuomalaisista ja 1 kristillisdemokraateista. Kolme kokoomuslaista edustajaa äänesti tyhjää.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien. Kokoomus ei siis vastalausetta jättänyt.

Kokoomus käsitellee asiaa uudestaan huomisessa eduskuntaryhmässään. Puolueesta on aiemmin annettu ymmärtää, että puolueen kanta saattaisi vielä muuttua riippuen siitä, millaisia kirjauksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön tulee.

Lausumien takana on hallituspuolueiden lisäksi siis myös käytännössä kokoomus.

– Niissä oli konsenus laajempaa. Niistä oli yksimielisesti laadittu paitsi hallitusryhmien myös kokoomuksen kattavasti, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen muotoili tänään valtiovarainvaliokunnan tiedostustilaisuudessa.

Lausumaehdotuksissa todetaan muun muassa, että eduskunta edellyttää, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna. Järjestely ei voisi toimia ennakkotapauksena eikä Suomi voisi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.

Tämän lisäksi lausumissa edellytetään muun muassa, että Suomi edistää Euroopan yhteisen velkajärjestelymekanismin ja sen edellyttämien sääntöjen käyttöönottoa sekä perussopimuksen no bail out -periaatteen noudattamista. Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan vastuuta omista veloistaan siten, että luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta ja riskien vähentämistä.

Lausumissa ehdotetaan myös, että eduskunta edellyttäisi, ettei EU:n uusien varojen järjestelmän kehittäminen johda Suomen kokonaisveroasteen nousuun.

Valtiovarainvaliokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti sanoi tiedotustilaisuudessa, että valiokunnassa käytiin läpi yhteensä kolmisenkymmentä kuulemista tai lausuntoa.

– Näistä ainoastaan pari oli kielteisiä suhteessa paketin käsittelyyn tai hyväksymiseen.

Myös hallituspuolue keskusta tukee elpymispakettia.

– Mutta pitää katsoa, että siltikin EU-maat ovat vastuussa lähtökohtaisesti itse omista veloistaan eikä myöskään kansallista verotusvaltaa tule siirtää unionille, Pirttilahti sanoi.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalta Johannes Koskiselta (sd.) kysyttiin, miten lausumat sitovat jatkossa hallitusten päätöksiä.

Koskinen sanoi, että jos ne nyt saavat enemmistön salista taakseen, ne ovat silloin eduskunnan kantoja ja niillä on poliittista velvoittavuutta.

Koskisen mukaan niihin voidaan palata yksittäisten asioiden yhteydessä ja valtioneuvosto joutuu selvittämään, miten se on tällöin seurannut eduskunnan tahtoa.

Johannes Koskinen huomautti, että itse mietinnön tekstissäkin korostetaan velkakriisin välttämistä ja sen osana jäsenmaiden omaa vastuuta veloistaan ja julkisesta taloudestaan.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz totesi, ettei ole epäilystäkään, etteikö elpymispakettia pitäisi hyväksyä.

– Sen vahvan signaalin on kyllä lähettänyt myöskin elinkeinoelämä hyvin laajasti nyt viime päivien aikana, koska kukaan ei kaipaa sitä epävarmuutta, joka tulisi siitä, että tämä kaatuisi, hän sanoi.

Vasemmistoliiton valiokuntajäsen Pia Lohikoski sanoi, että elvytysrahoilla luodaan uusia työpaikkoja, panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja tehdään tärkeitä investointeja esimerkiksi puhtaaseen energiaan.

– Siksi me olemme tämän paketin kannalla.

Johannes Koskinen painotti työtä, jota on tehtävä elpymispaketin jälkeen.

– Tässä avautuvat satojen miljardien vientimarkkinat, iso osa sellaisille aloille, joissa Suomella on erityistä vahvaa osaamista. Meidän pitää hyvinkin tarkkaan seurata, että suomalainen, vienti, teollisuus ja myös palvelualat pääsevät mukaan näiden yhteisten eurooppalaisten markkinoiden ja eurojen käyttöön. Tässä tarvitaan seuraavan kahden-kolmen vuoden aikana aivan erityisiä ponnisteluja. Siten me turvaamme, että omat kasvuprosentit ja työllisyysnäkymät myöskin kohenevat reippaasti, Koskinen sanoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan varajäsen Sari Essayah nosti esiin mediatiedot, joiden mukaan valtioneuvoston kansliasta on käyty keskusteluja EU-virkamiehen kanssa omien varojen päätöksen ratifioinnista.

– Itse ainakin oletan, että tällaisesta muistiosta, joka on salaiseksi luokiteltu ja vuodettu, tehtäisiin tutkintapyyntö, miten tämä on päätynyt medialle ennen kuin siitä on voinut eduskunta saada tietoa, Essayah sanoi.