Jotta paketti tulisi Suomessa hyväksytyksi, se vaatii eduskunnalta perustuslakivaliokunnan edellyttämän 2/3 enemmistön.

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen muistutti täysistunnossa niitä, jotka epäilevät Suomen saamia hyötyjä unionista, että EU:n komission raportin mukaan Suomi hyötyy jo pelkästään EU:n sisämarkkinoista yli 13 miljardia euroa vuodessa, kun jäsenmaksu on reilu 2 miljardia euroa.

– Tämän lisäksi elpymisväline vauhdittaa Suomen kestävää kasvua. Alustavan arvion mukaan ohjelma saisi liikkeelle Suomessa yli 3 miljardin edestä yksityisiä investointeja ja sen avulla saadaan nopeasti yli 5 miljardin euron kasvusykäys.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että elpymispaketti on rakennettu osaksi monivuotista rahoituskehystä ja hänen mielestään tässä on kyseessä tietoinen ja keinotekoinen kytkös, jolla jäsenmaat ja niiden kansalaiset yritetään pelotella hyväksymään elpymispaketti.

– Kyllä meidän kannattaa olla aikuisia 100-vuotiaana kansakuntana myös sikäli, että kykenemme itse suhtautumaan Suomen pohjalta oikealla tavalla tämänkaltaisiin asioihin, joita tässä käsitellään. Emme saneltuna emmekä peloissamme, vaan Suomen omaa kansallista etua edistäen niin, että se soveltuu myöskin Euroopan unionin kehitykseen, totesi puolestaan kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva.

Ryhmäpuheessaan hän oli aiemmin sanonut, että kokoomus näkee, että pakettiin liittyy ongelmia, mutta paketin hyväksyminen eduskunnan nyt asettamin ehdoin on Suomen etu.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen valitti, että Italiasta on kerrottu paljon iltasatuja. Hän painotti, että Italia on EU:n nettomaksaja.

– Tulevan 7 vuoden rahoituskehyksessä Italian nettomaksuosuus on noin 35 miljardia euroa. Ihmisille on luotu kuva, etteivät italialaiset maksa lainkaan veroja. Päinvastoin. Italialainen palkansaaja maksoi esimerkiksi viime vuonna huomattavasti korkeampia veroja kaikissa tuloluokissa kuin me suomalaiset.

RKP:n Eva Biaudet näki suorastaan, että italialaisia halveksutaan.

– Mielestäni tämä on tosi ikävä ääripopulistioikeistolainen ilmiö, hän paheksui.

Kristillisdemokraattien puheeenjohtaja Sari Essayah sanoi, että EU-kansanäänestyksessä Suomen kansa on antanut mandaatin liittyä sellaiseen unioniin, jossa jokainen jäsenvaltio vastaa omasta taloudestaan.

– Voimmeko me enää luottaa siihen, mistä on sovittu? Essayah argumentoi.

Liike nytin Hjallis Harkimo varoitti talouden ylikuumenemisesta.

– Tuleeko tämä elvytyspaketti nyt ihan väärään aikaan, kun lyödään lainarahaa nousuhdanteelle? hän kyseli.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman painotti, että jo Suomen lähtiessä neuvotteluihin, “sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä asetti tiukat reunaehdot omalta osaltaan: Jatkossakin pitää pitää kiinni siitä periaatteesta, että jokainen maa vastaa omista veloistaan. Tämän on oltava tiukan ehdollista ja tämän on oltava väliaikainen, kertaluonteinen ja tätä pakettia on neuvoteltava paremmaksi.”

– Kun nämä toteutuivat, voimme todeta, että tätä pakettia voimme tukea, Lindtman sanoi

Lindtman viittasi samassa yhteydessä myös reunaehtojen kanssa varsin samansisältöisiin Ilkka Kanervan mainitsemiin valtiovarainvaliokunnan mietinnön lausumiin. Lausumat ovat niin kokoomuksen kuin hallituspuolueiden hyväksymät.

– Ne ovat todella selkeitä ja tiukkoja. Ne täyttävät myös meidän reunaehdot. Ja täällä todella hyvin selkeästi todetaan, että tämä järjestely on kertaluonteinen, ei toimi ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavaa järjestelyä toistamiseen, Lindtman sanoi.

– Kysymys perussuomalaisille, minkä vuoksi te ette usko suomalaisia eturivin teollisuusyrityksiä, jotka kannattavat tätä pakettia? Lindtman ehti vielä sanoa puhemiehen jo paukutellessa nuijaansa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi, että elpymispaketti muuttaa kertaheitolla EU:n luonteen.

– Suomi on ottamassa kannettavakseen Italian kaltaisten maiden velkaa EU:n nimissä. EU:n omat perussopimukset kieltävät tällaisen yhteisvelanoton.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi perussuomalaisten puheiden kertovan historiattomuudesta. Hänen mukaansa puolueesta on katsottu, että Suomi on itsenäisenä hyvin pärjännyt ilman EU:takin.

– Kysykää, minkälaista 70-luvulla oli se vapaa ulkopolitiikka, se taloudellinen ympäristö. Suomi on 100 vuotta pyrkinyt läntiseen yhteisöön oman etumme takia. Meidän elintärkeä etumme on, että läntinen yhteisö pysyy yhtenäisenä. Sen takia viime kädessä EU:n hajottava polku on Suomen kansan turmioksi, Mykkänen varoitti perussuomalaisia.

Mykkänen sanoi myös, että paketissa on valuvikoja taloudellisessa mielessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö on äänestämässä paketin puolesta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen painotti, toisin kuin perussuomalaiset, sitä, että elvyspaketti on osa EU:n 7-vuotista budjettia.

– Siinä maan hallitus saavutti erinomaisen neuvottelutuloksen, Kurvinen sanoi ja lisäsi, että budjetista tulee lisää rahaa myös maataloudelle.

– Edustaja Halla-aho sanoi, että voimme neuvotella tämän paketin uudelleen. Varmasti voidaan neuvotella uudelleen, Kurvinen sanoi, mutta uskoi, että silloin Suomi menettäisi noin puolen miljardin erillisrahoitus, niin sanottu kirjekuorirahoituksen, suomalaisille maakunnille ja niiden elinkeinoille.

Talouskaaos ja kriisi Euroopassa eivät olisi Kurvisen mukaan etujemme mukaista.

– Paketissa on heikkoutensa mutta sen hyväksyminen on Suomen edun mukaista, hän sanoi.