Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

26.9.2023 16:05 ・ Päivitetty: 26.9.2023 16:08

”Näemme vaaralliseksi, että tällaisia jakolinjoja tehdään” – kolmen kaupungin pettymys jatkuu

iStock
Kuvassa on Jyväskylän kaupungintalo.

Hallitus on vahvistamassa kaupunkipolitiikkaa perustamalla strategisen allianssin kuuden Suomen suurimman kaupungin kanssa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kaupungeista ryhmään kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Yhteistyöryhmän tavoitteena on ratkaista entistä tehokkaammin haasteita, jotka koskevat sekä valtion että suurten kaupunkien työtä.

Allianssimalli on herättänyt hämmennystä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lahdessa. Kaupungeissa on tunnettu pettymystä, kun suurten kaupunkien kerhosta on jätetty pois kolme suomalaista yliopistokaupunkia ja aktiivista MAL-yhteistyökaupunkia. MAL viittaa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä tehtäviin sopimuksiin.

Jyväskylän, Kuopion ja Lahden delegaatiot tapasivat kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosta (kok.) viime perjantaina eduskunnassa.

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd). kertoo, että perjantaina ministerin kanssa keskusteltiin muun muassa siitä, miksei kaikkia yli 120 000 asukkaan kaupunkeja ole otettu mukaan strategiseen allianssiin. Tällöin allianssi laajenisi Jyväskylällä, Kuopiolla ja Lahdella, jotka ovat myös mukana MAL-sopimuksissa.

– Se olisi meidän mielestämme luonteva kaupunkipolitiikan porukka, jos ajatellaan, että isojen kaupunkien ongelmia ratkaistaan.

Hildénin mukaan Ikosen viesti oli, että allianssi on lähtenyt kuuden suurimman kaupungin aloitteesta liikkeelle eikä valtio määrää yksipuolisesti, keitä siinä on. Samalla tavalla ministeri on kommentoinut asiaa myös aiemmin Demokraatille. Käytännössä Kuopion, Jyväskylän ja Lahden pitäisi lähestyä kuutta suurinta kaupunkia ja kysyä, voivatko ne tulla mukaan.

Lisää aiheesta

HILDÉN arvelee, että kolmea kaupunkia tuskin huolitaan kuuden joukkoon.

– Mutta toki lähestymme heitä.

Vielä asiasta ei ole kaupunkien kesken keskusteltu.

– Nyt sitten pohditaan, millä tavalla. Jos me laitamme kutsun, vastaavatko he, siinä on pieni kysymysmerkki.

Haluaisitteko edelleen strategiseen allianssiin?

– Se on meidän tavoitteemme ehdottomasti. Meidän mielestämme ei ole resurssien järkevää käyttöä, että käydään samoja keskusteluja eri porukoiden kanssa, kun voitaisiin yhdessä ratkaista asioita. Ei ole myöskään ideaa siinä, että on jokin kuuden kuuden suurimman porukka ja sitten olisi kolmen seuraavaksi suurimman porukka ja kuudentoista seutukaupungin porukka ja niin edelleen.

Toisaalta Hildén toteaa, että hänen käsityksekseen jäi, ettei strategiseen allianssiin liity valtion puolelta kaupunkien resursointia. Kyse olisi pikemminkin pyöreän pöydän keskusteluista.

– MAL-sopimukset ovat ne kärjet, joihin valtio osoittaa rahoitusta. Se on nyt lukitti, että siinä yhdeksän suurinta kaupunkiseutua on mukana.

Toisaalta Hildén sanoo, että olisi vaikea kuvitella, että kuuden suurimman tavoitteena on vain käydä keskusteluja ilman, että ne johtaisivat toimenpiteisiin.

– Sen takia ollaan tietenkin huolissamme siitä, että keskustelua käytäisiin vain joidenkin kanssa. Ministeri Ikonen tosin vakuutti, että valtio haluaa käydä meidänkin kanssamme keskustelua. Siitä viestistä olemme sinänsä ihan iloisia.

HILDÉNIN mielestä strateginen allianssi ei ole hyvä asia Suomen tasapainoisen kehittymisen kannalta, koska se painottuu niin vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Hildén sanoo, että kolmikko (Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) aikoo perustaa oman vastaavankaltaisen ryhmittymän, jos kuusi suurinta kaupunkia eivät ota joukkoonsa. Hänen mukaansa ministerikin olisi kehottanut näin tekemään.

Koska Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisen suunnittelun avuksi tehdyt MAL-sopimukset laajennettiin hiljattain koskemaan myös Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutuja, Hildén arvelee, että isojen kaupunkien kuusikko halusi hankkia erityisaseman valtion suuntiin strategisen allianssin kautta.

– Näemme vaaralliseksi, että tällaisia jakolinjoja tehdään. Toivotaan, että tätä pystyttäisiin vielä harkitsemaan.

KUOPION kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) kuvaa kolmen kaupungin ja ministerin tapaamista hyvähenkiseksi ja rakentavaksi.

Eskelinen vahvistaa saman kuin Hildén eli hallitus ei ole lähdössä yksipuolisesti avaamaan allianssin kokoonpanoa.

– Perustelut olivat lähinnä ne, että aloite strategiseen allianssiin tuli kuusikkokaupungeilta. Tämän aloitteen mukaisesti hallitus on toiminut eikä ole sitä arvioinut sen laajemmin kuin mikä aloite on ollut, Eskelinen sanoo.

Myös Eskelisen mukaan strategiseen allianssiin ei tässä vaiheessa liity rahaa, vaan idea on enemmän valtion ja kuuden kaupungin välisestä pyöreän pöydän keskustelusta.

– Edelleen katsomme, että Kuopio, Jyväskylä ja Lahti kuuluvat tämäntyyppiseen allianssikumppanuuteen ja tällaiseen keskustelupöytään valtion kanssa yhtä lailla kuin kuusi suurintakin kaupunkia – olemme kuitenkin yhtä lailla kaikki yhdeksän suurinta kaupunkia MAL-sopimuspöydissä mukana. Me emme näe tarkoituksenmukaisena jakaa suuria kaupunkeja kahteen eri kastiin ja kahteen eri pöytään. Päinvastoin, se ei ole kovinkaan resurssiviisasta, että samoja keskusteluja käydään kahteen tai useampaankin kertaan.

Eskelinen muistuttaa myös, että kaikilla yhdeksällä kaupungilla on samanlaiset haasteet.

Sinänsä yllätyksenä kuuden kaupungin aikeet eivät ole kolmelle muulle tulleet, sillä strategisen allianssin tavoite on ollut Kuutosilla jo vuodenvaihteesta lähtien hallitusohjelmatavoitteissa.

Eskelinen kiinnittää huomiota myös siihen, että allianssin puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja varapuheenjohtajana kunta- ja alueministeri Ikonen. Voikin hyvin olla, ettei muille mahdollisille kumppanuusmalleille heruisi yhtä vahvaa painoarvoa.

OULUN kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava toteaa, että kuudella suurimmalla kaupungilla eli C6-ryhmällä on ollut vuosikausia vakiintuneet käytänteet ja yhteistyösuhteet. Hän näkeekin, että C6 on luonteva ryhmä strategiseen allianssiin.

Alatossava muistuttaa, että nyt vasta suunnitellaan sitä, miten allianssi toimii ja hallitusohjelmakirjaus saadaan käytäntöön.

”Hallitus hyödyntää kuuden suurimman kaupungin vakiintunutta yhteistyötä valtakunnallisten haasteiden ratkaisemisen välineenä. Hallitus käynnistää strategisen yhteistyöallianssin suurimpien kaupunkien kanssa”, Orpon hallitusohjelmassa lukee.

Alatossava toteaa, että C6-ryhmän kaupungeilla on mittavia haasteita, jotka vaativat sekä kuntien että valtion satsauksia ja yhdensuuntaista päätöksentekoa. Yksi asia ovat esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Toinen merkittävä teema liittyy Suomen elinvoimaan ja kilpailukykyyn.

– Osaajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Sillä tavalla ne ovat ratkomassa valtion ja koko kansakunnan kannalta isoja kysymyksiä.

ALASTOSSAVA toteaa, että MAL-hankkeissa liikkuu jonkin verran rahaa, mutta ei mittavissa määrin. Se, että strategiseen allianssiinkin sidottaisiin jatkossa myös niin valtion kuin kaupunkien resursseja, saattaa olla hänen mukaansa tulevaisuudessa mahdollista.

– En osaa tuohon sanoa. Se on varmaan sitten keskustelun toista tai kolmatta vaihetta, kunhan tämän prosessin käytänteet saadaan ensin luotua.

Sitä Alatossava ei allekirjoita, että MAL-sopimusten laajennuttua myös Lahteen, Kuopioon ja Jyväskylään, C6-kaupungit olisivat halunneet jälleen erottautua omaksi ryhmäkseen.

Alatossava muistuttaa, että C6-kaupungit erottuvat myös suurella koollaan. Esimerkiksi viidenneksi suurimmassa kaupungissa Oulussa on yli 200 000 asukasta, kun Jyväskylä ei yllä 150 000:een.

– Oululla on paljon yhteneväisyyksiä esimerkiksi Tampereen ja Turun kanssa.

Alatossava painottaa, ettei C6 halua luoda strategisella allianssilla vastakkainasettelua kaupunkien välille, vaan jatkaa C6-kaupunkien jo pitkään tekemää yhteistyötä ja edunvalvontaa eri aloilla.

– Itse näen, että esitys allianssista on yksi askel eteenpäin tässä yhteistyössä. En ole tunnistanut, että meidän keskustelussamme olisi tarvetta asettaa mitään vastakkain.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU