Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Tartuntavyöhykkeellä on kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja.

Ruokavirasto ohjeistaa, että tartuntavyöhykkeellä käynnit lintujen eläinsuojassa on kielletty muista kuin välttämättömistä syistä. Eläinsuojassa käyvien tulee pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin ja vaihtaa jalkineet sisään ja ulos mennessä. Lisäksi kädet on pestävä tai vähintään desinfioitava eläinsuojaan tullessa.

Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja suojataan huolellisesti myös muissa osissa maata.

SUOMESSA on löydetty usealta paikkakunnalta kesä-heinäkuussa H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuilla, ja kesän aikana on havaittu useita lokkien joukkokuolemia.

Lintujen lisäksi tautia on todettu siniketuissa ja minkeissä kymmenellä turkiseläintilalla Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Ruokavirasto kertoi sunnuntaina, että tämän kesän tapaukset ovat ensimmäinen kerta, kun turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa. Tuolloin kerrottiin yhteensä viideltä turkistarhalta löytyneen tautia.

Tautia on ollut tänä kesänä paljon luonnonvaraisissa linnuissa ympäri Eurooppaa.

MAAILMAN terveysjärjestö WHO varoitti keskiviikkona, että lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa voi edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisiin.

Tämänhetkisen tiedon valossa lintuinfluenssavirukset kuitenkin tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Jos siipikarjassa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, Ruokavirasto muistuttaa. Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista pitää tehdä ilmoitus.