Purra pitää luonnollisena, että maahanmuuttokysymykset korostuvat ps:n kanssa käytävissä tunnusteluissa. Perussuomalaisten maahanmuuttolinja eroaa tiukkuudellaan muiden eduskuntapuolueiden näkemyksistä.

– Jos muistellaan omaa puheenjohtajaksi valintaani, niin jo siinä yhteydessä elokuussa 2021 sanoin, että tämä on meille sellainen asia, jota me haluamme hallituksessa edistää mikäli me sinne pääsemme, joten se, että näistä asioista keskustellaan on varsin normaalia, Purra sanoi.

Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan Purra antoi ymmärtää RKP:n suostuvan mihin tahansa hallituspohjaan. Omasta mielestään Purra piti “tack och välkommen åter” –luonnehdintaansa neutraalina.

KESKUSTA jätti ainoana eduskuntaryhmänä vastaamatta hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) kysymyksiin. Purra tuntui edelleen toivovan keskustaa mukaan tunnusteluihin.

– On käynyt selväksi, että keskusta tekee päätöksiä ja valintoja omista poliittisista lähtökohdistaan ja taustalla on vaalitappio. Toisaalta keskustalla oli myös merkittävä määrä äänestäjiä ja uskon, että he varsinkin olisivat toivoneet, että keskusta suostuisi edes alustavasti neuvottelemaan muiden puolueiden kanssa. Itse olen tuonut oman kantani esille jo ennen vaaleja, kun sanoin, että toivoisin, että keskusta olisi mukana.

Perussuomalaiset nosti yhdeksi kolmesta kynnyskysymyksestään sen, että hallitus noudattaa eduskunnassa sovittua kantaa siitä, ettei Suomi edistä eikä hyväksy EU:n uutta yhteisvelkaa eikä tulonsiirtopaketteja. Purran mukaan kyse on valtiovarainvaliokunnan mietintöön kirjatuista lausumista, jotka hyväksyttiin viime kaudella yksimielisesti.

– Kirjausten mukaan Suomi ei tule hyväksymään vastaavia elpymispaketteja, elpymispaketti on ainutkertainen. Suomi haluaa no bail out -säännöksiin palaamista, ei hyväksy yhteisiä verojärjestelmiä, ei hyväksy epäsymmetristä tulonsiirtounionia ja niin edelleen. Erittäin hyvät lausumat, jotka yksimielisesti on hyväksytty.

– Me sanoimme tunnustelijalle antamissamme vastauksissa, että on kynnyskysymys, että Suomi ei osallistu eikä edistä tällaista ratkaisua.

VASTAUKSISSAAN perussuomalaiset suosi hoitajapulan ratkaisemisessa ensisijaisesti eteläeurooppalaisia työntekijöitä, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta houkuteltavan työvoiman sijaan. Purra vetosi EU:n suureen työntekijäreserviin ja Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyyteen.

– Uskoisin, että mikäli niin halutaan ja mikäli Euroopan unionin ulkopuolisista maista tulevilla työntekijöillä ei ole jotakin erityisominaisuuksia, niin Euroopan sisältä kyllä onnistutaan… mutta jostakin syystä aina kun puhutaan työvoimapulasta tai työvoiman saatavuuden haasteista unohdetaan, että meillä on vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella.

Tunnusteluvastauksissa ei enää mainittu perussuomalaisten EU- ja ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle asettamaa 3000 euron tulorajaa. Purran mukaan tuloraja ei ole yksiselitteinen.

– Me olemme meidän ohjelmassamme kuvanneet sitä, että me emme vastusta sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa ihminen tulee maahan töihin, integroituu yhteiskuntaan ja tulee palkallaan toimeen. Mikä se raja varsinaisesti on, ei ole yksiselitteistä. Valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan esimerkiksi 2500 euroa on sellainen, että ihminen on nettopositiivinen oleellisten tulonsiirtojen suhteen asuessaan yksin.

ELI linja on muuttunut, tuloraja ei ole enää 3000 euroa?

– Me olemme hallitustunnustelijan kysymyksiin vastanneet juuri niin kuin me hallitustunnustelijan kysymyksiin vastaamme. Emme ottaneet näissä montaa muutakaan asiaa esille, jotka löytyvät meidän ohjelmistamme.

Tunnusteluvastauksissa ei puhuttu mitään myöskään ruotsin kielestä vaikka kysymys on keskeinen RKP:n kanssa tehtävän yhteistyön kannalta.

– On aivan totta, että meidän ohjelmassa halutaan kielen valinnaisuutta eli sitä, että suomenkielisten ei olisi pakko opiskella ruotsia, mutta näissä tunnustelijan vastauksissa tästä asiasta ei mainittu.

Kun Purralta kysyttiin miksi ruotsin kieltä ei mainittu, hän vetosi aikaisempaan vastaukseensa.

– Kuten sanoin äsken jo, niin siellä ei mainittu montaa muutakaan sellaista yksityiskohtaa joita meidän ohjelmistamme löytyy. Meillä on aito tavoite, että me pääsemme hallitukseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä.

RKP:N kanssa tehtävä hallitusyhteistyö edellyttää Purran mukaan suostumista Suomen nykyisen maahanmuuttopolitiikan selvään kiristämiseen.

– Nyt tunnustelut on saatu vauhtiin. Ensi viikolla tiedämme asiasta ehkä enemmän. Itse perussuomalaisten puolesta tietenkin toivon, että näissä meillekin kriittisissä kysymyksissä päästäisiin molempia osapuolia tyydyttävään kompromissiin, mutta kyllä se edellyttää meidän maahanmuuttopolitiikan selvää kiristämistä.

Olet puhunut oikeistohallituksesta, onko perussuomalaiset nyt oikeistopuolue?

– Me emme asetu varsinaiselle vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudelle. Meitä ennemminkin voidaan tarkastella globalistisen versus kansallismielisen kautta, mutta koska se ei ole vakiintunut poliittinen spektri suomalaisessa keskustelussa, niin meidät tavataan yleensä laittaa tuonne oikealle kuten muut puolueet halusivat meidät viime eduskuntakauden aluksi oikealle siirtää.

Tunnustelija Orpo piti keskiviikkona kiinni kokoomuksen kynnyskysymykseksi nostamasta 6 miljardin sopeutustarpeesta. Muun muassa valtiovarainministeriön virkamiehet ovat todenneet mittaluokan edellyttävän myös sosiaaliturvasta leikkaamista. Purra ei vaikuttanut ajatuksesta innostuvan.

– Perussuomalaisten linja on ollut koko ajan välttämättömien menosopeutusten ja julkisen talouden supistamisen suhteen se, että leikkauksia kohdistetaan suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin eli kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta toissijaisiin kohteisiin.

KÄYTÄNNÖSSÄ ps on linjannut etsivänsä leikkauskohteita muun muassa kehitysavusta, maahanmuuton menoista ja Yleisradion rahoituksesta.

– Meillä ei ole tässä mitään piiloagendaa. Se, että perussuomalaiset ei halua leikata pienituloisten etuuksista, niin se on aivan selvä asia. Mutta vastaavasti en ole missään vaiheessa kyennyt tekemään tästä mitään lupauksia, koska kuten tässä puhuttaessa maahanmuutosta ja monesta muustakin asiasta, niin kyse hallituksessa on kompromisseista. Perussuomalaisten linja on se, että me emme voi tehdä leikkauksia emmekä saavuta kasvua tai parempaa tulevaisuutta sillä, että rokotamme pienituloisimpien etuuksia.

Purralta kysyttiin myös ansiosidonnaisen lyhentämisestä ja porrastamisesta. Kokoomus ajaa molempia.

– Ansiosidonnaisen porrastaminen löytyy sekä tunnustelijalle tekemistämme vastauksista että omista ohjelmistamme.

LYHENTÄMINEN ei perussuomalaisille tuntunut suoralta kädeltä sopivan.

– Juuri vastasin, että mikä on meidän linjamme ja kaikki muu on sitten neuvottelukysymyksiä. Tiedän totta kai mikä on kokoomuksen linja mutta toisaalta muut puolueet taitavat olla hieman eri mieltä.

Perussuomalaisten idea sosiaaliturvan leikkauksista edellyttäisi perustuslain muuttamista. Ajatusta ei kannata yksikään toinen eduskuntapuolue.

– Me olemme esittäneet, että mielestämme ainoa suunta miten voidaan lähestyä sosiaaliturvan leikkauksia on se, että me siirrymme kansalaisuusperusteiseen sosiaaliturvaan, joka takaisi tulonsiirrot vain kansalaisille, mutta tämäkin on meidän pitkän tähtäimen tavoite ja sillä ei ole kannatusta muissa puolueissa, joten en pidä sitä kovinkaan realistisena.