– Tehokkuus on saavutettu liian pienellä henkilöstömäärällä ja hoitajien pienellä palkalla. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto toi näkyväksi sen, kuinka sote-palvelut tuotetaan henkilöstön joustamisella. Näin ei voi missään nimessä jatkua, Paavola painottaa.

Hän epäilee, että valtiovalta pelkää palkkamenojen kasvua ja sitä, että jatkossa tulevaisuudessa vielä suurempia palkankorotuksia.

– Tulevaisuudesta ei tiedetä, sillä jo nyt moni hoitaja on uupunut ja pakotettu vaihtamaan alaa liian suuren eettisen kuorman tai toimeentulo-ongelmien vuoksi. Ketään ei voida pakottaa työskentelemään alalla, jolla poljetaan työntekijöiden oikeuksia.

Paavola huomauttaa, että kunta-alan työntekijöiden kurittaminen säästötoimilla ei ole pakollista kilpailukyvyn nostamiseksi.

Hän viittaa sillä siihen, että toimiva ja laadukas varhaiskasvatus sekä vanhustenhoito antavat vanhemmille ja omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin.

– Hoitajat ovat erittäin vahvasti tukemassa työllään vientialojen toimintaa.

Hoitajaliiton puheenjohtaja arvioi, että vain pieni osa sote-palveluista on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan aidosti yksityisiä. Suurin osa tuotetaan myös sote-uudistuksen jälkeen julkisella rahalla eli verovaroin.

– Yksityisen sektorin yritykset, joiden päätavoite on tuottaa voittoa omistajilleen, ottavat tehokkuuden yhä lujemmin henkilökunnan selkänahasta ja voitot valuvat maan rajojen ulkopuolelle. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, Paavola muistuttaa.

Superiin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.