Jotta julkinen talous olisi tasapainossa 2023, Orpon mukaan tarvitaan 120 000 uutta työllistä hallituskauden loppuun. Hallituksen tavoittelemat 60 000 työpaikkaa eivät siis riittäisi.

Tänään keskusta piti oman kokouksensa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kesken. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sai totta kai medialta kommentoitavakseen Orpon esittelemät lukemat.

Onko Kulmuni huolestunut siitä, että julkisen talouden tasapainoa ei pystyttäisi saamaan hallituskauden aikana?

Orpo uhkaili, että tulevina vuosikymmeninä on edessä kovat leikkaukset, mikäli hallitus ei muuta kurssiaan. Kokoomuspomo itse tarjosi lääkkeeksi muun muassa miljardin veronalennuksia.

– Keskustalle ei riitä yhteiskunnan uudistamiseksi pelkät hokemat veronkevennyksistä tai rajojen sulkemisesta, Kulmuni sanoi tänään puoluehallitukselleen pitämässään puheessa.

Kysymykseen, joutuuko hallitus leikkaamaan, Kulmuni vastaa, että hallitusohjelman lähtökohta on se, että julkisen talouden täytyy olla tasapainossa vuonna  2023. 

– Kysymys on myös taloudellisesta kestävyydestä ja vastuusta seuraavia sukupolvia kohtaan. Ei voi jättää asioita huonommassa kunnossa.

Tarkennusta vastaukseen udellessa Kulmuni sanoo hallituksen lähtevän siitä, että ihmisiä koetetaan saada töihin.

– Silloin tämä maa menisi parempaan suuntaan. Mutta ilmeisesti kokoomuksen laskelmien taustalla on korkotuloihin liittyviä muutoksia, niiden heijastusvaikutus eläkerahastoihin. Totta kai valtiovarainministeriö seuraa niitä. Hallituksen kanssa käydään koko ajan tilannetta läpi, mutta mitään radikaalia muutosta ei ole lyhyellä aikavälillä nähtävissä, Kulmuni sanoo hallituksen toimiin ja viitaten.

– Hallitusohjelma on se, mitä noudatetaan.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi tänään aamupäivällä Twitterissä työministeri Tuula Haataisen (sd.) päättäneen siirtää kemian alaa koskevia lakkoja kahdella viikolla.

Uutinen tuli juuri vähän ennen kun Demokraatti haastatteli Kulmunia. Kulmuni kertoi kuulleensa huhua lakkojen siirtämisestä

– Se on käsittääkseni ollut sitten valtakunnansovittelijan toive ja pyyntö, kuten näissä yleensä on, hän sanoi kello kymmenen jälkeen aamupäivällä.

Kulmuni muistuttaa, että kyse on Suomen vientiteollisuuden kannalta aivan keskeisistä aloista.

Katri Kulmuni suuntasi tänään puheessaan tulevaisuuteen ja visioi keskustaa.

– Näin uuden vuosikymmen alussa on hyvä hakea eväitä myös puolueen historiasta. Olen saanut keskustella monien puolueemme pitkän linjan konkareiden kanssa. Ennenkin vaikeista ajoista on selvitty, mutta ei itsestään, vaan vahvalla aatteellisella työllä, hän kertoi puheessaan.

Demokraatti tiedusteli, keiden konkarien kanssa Kulmuni on jutellut. Nimiä hän ei antanut, mutta arveli, että puolueen konkarit ovat kyllä tiedossa.

– Pitkän linjan toimijoiden, niin parlamentaarikkojen kuin oman alueen pitkän linjan ihmisten ja sellaisten, jotka ovat olleet keskustan puoluetyössä matkassa, eri sukupolvien.

Konkareiden vinkki ja Kulmuniin valama usko oli, että kyseessä on pitkä työ.

– Minä luulen, että aikanaan se, mitä vaikkapa vaaliromahduksesta 1970 vuonna tehtiin, niin kyllä se uudistustyö kantoi keskustaa varmasti tänne 2000-luvulle asti. Tavoitteena on tehdä vastaavanlaista uudistustyötä, että vielä puolen vuosisadankin päästä se kantaisi keskustalaisia.

Keskusta on ollut viime ajat historiallisessa kannatusalhossa.

– Voi olla myös, ettei keskusta nouse tästä, Kulmuni pohtikin puolueensa tilaa Helsingin Sanomien haastattelussa 27.12.

Kommentti herätti paljon keskustelua, hämmennystäkin.

Oliko tämä lipsahdus vai tietoinen asia, että Helsingin Sanomissa sanoitte, että voi olla, että keskusta ei enää nouse?

– Itsestään se ei ole koskaan noussut. Kovaa työtä se vaatii, mutta jos se on sata vuotta selvinnyt niin kyllä se nyt seuraavankin sata vuotta selviää, Kulmuni sanoo nyt.