Näin kulutamme kesälomalla: suomalaisten budjetti melkoisen nuuka

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Suomalaiset kuluttavat kesälomaan keskimäärin 1 400 euroa, selviää Nordean kaikissa Pohjoismaissa teettämästä tutkimuksesta. Suurin budjetti on Norjassa, 2 160 euroa.
Ruotsissa lomaan kulutetaan 1 870 euroa ja Tanskassa 1 990 euroa.

Nordean yksityistalouden ekonomi Olli Kärkkäinen sanoo, että maiden väliset hintaerot tasoittavat eroja, mutta silti Suomessa budjetti on kolmanneksen pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomalaiset kuluttavat myös tehokkaasti, kun matkailu kohdistuu mökille usein kotimaahan. Tällöin myös lomaeurot jäävät Suomeen.

– Mahdolliset erot kesäloman viettotavoissa voivat osittain selittää maiden välisiä eroja. Suomessa kotimaanmatkailu ja mökkeily ovat suosittuja kesälomailutapoja. Jos muissa maissa ulkomaanmatkat ovat kesälomalla Suomea yleisempiä, ovat erot kesälomabudjeteissa ymmärrettäviä. Toisaalta myös joulubudjetit ovat Suomessa selvästi muita pohjoismaita pienempiä, Kärkkäinen kertoo.

Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen lomabudjetin koko kääntyi Suomessa nousuun. Kärkkäinen sanoo, että tätä selittää kuluttajien ennätysvahva luottamus talouteen.

Tutkimuksen Nordealle toteutti toukokuussa internetpaneelina YouGov Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Kyselyyn vastasi jokaisessa maassa noin tuhat vähintään 18-vuotiasta vastaajaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Avoimien työpaikkojen määrä tuntuvassa nousussa – kasvua jopa 22 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Työntekoa konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin 41 600:aan toissa vuoden 33 900:sta, kertoo Tilastokeskus.

Kasvua kertyi 22 prosenttia. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi erityisen voimakkaasti, sillä niitä oli 45 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Loka-joulukuussa avoimien työpaikkojen määrä nousi 37 200:aan 26 400:sta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kohosi 54 prosenttia.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat sellaisia, joihin ei löydy syystä tai toisesta koulutettua työvoimaa.

Myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työpaikkojen lukumäärä nousi viime vuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomessa.

Inflaatio kiihtyi Suomessa mutta on edelleen kaukana tavoitteesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia seteleitä Suomen Pankki 1918 -näyttelyn avajaistilaisuudessa Helsingissä.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia.

Kuluttajahintoja nostivat tammikuussa eniten savukkeiden, ajoneuvoveron ja vuokrien hintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli lasten päivähoidon, matkapuhelinten, omakotitalojen ja käytettyjen autojen kuluttajahinnoissa.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohosi tammikuussa 1,3 prosenttia.

Euroalueen inflaatio hidastui hieman oltuaan joulukuussa 1,4 prosenttia. Euroopan keskuspankin tavoite on hieman alle 2 prosenttia.

Suomen vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi 0,9 prosenttia. Yhdenmukaistettuun indeksiin ei huomioida eräitä hintoja, jotka sisältyvät Suomen omaan inflaatiolukemaan.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Nyt menee lujaa: Osinkoennätys vuodelta 2007 menee rikki keväällä

Kuva: Viktor Georgiev

Pörssiyrityksistä maksetaan tänä keväänä ennätyksellisen paljon osinkoja. S-Pankin mukaan osinkosumma ylittää edellisen ennätyksen, joka oli vuodelta 2007. Tuolloin osinkosumma oli 12,5 miljardia euroa.

Lähes kaksi kolmasosaa Helsingin pörssin yrityksistä nostaa osinkoaan edellisvuodesta.

Esimerkiksi Finnair, Outokumpu, Vaisala ja DNA nostivat osinkoaan selvästi.

Reippaan osinkopotin mahdollistaa se, että yritykset tekevät yhä parempaa tulosta. S-Pankin mukaan 75 prosenttia pörssiyrityksistä petrasi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihtoaan toissa vuoteen verrattuna.

AVAINSANAT

Nokialta yt-pommi: ”Markkinan odotetaan edelleen supistuvan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Teknologiayhtiö Nokia aloittaa jälleen yt-neuvottelut. Nokia vähentää verkkoliiketoiminnasta arviolta 350 työpaikkaa Suomessa. Neuvottelut alkavat 22. helmikuuta. Suunnitelmat koskevat kaikkia Nokian verkkoliiketoiminnan ryhmiä sekä tukitoimintoja, ja niiden arvioidaan kohdistuvan yhtiön kaikkiin Suomen toimipaikkoihin paitsi Oulun-tehtaaseen.

Lisäksi Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä aloittaa yt-neuvottelut, jotka johtavat arviolta 75 työpaikan vähenemiseen.
Nokia perustelee yt-neuvotteluita pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamisella.

– Markkinaolosuhteet viestintäpalvelujen tarjoajien keskuudessa olivat edellisvuonna haastavat, ja kuten olemme jo aiemmin todenneet, markkinan odotetaan edelleen supistuvan kuluvana vuonna. Menestyäksemme tässä markkinaympäristössä meidän on edelleen tehostettava toimintaamme kautta linjan, myös Suomessa, sanoo Nokian Suomen maajohtaja Tommi Uitto yhtiön tiedotteessa.

Nokialla on Suomessa tällä hetkellä yhteensä noin 6 300 työntekijää.

Nokian maailmanlaajuinen synergia- ja kustannussäästöohjelma etenee myös muissa maissa. Sillä tavoitellaan 1,2 miljardin euron vuotuisten kokonaiskustannussäästöjen saavuttamista koko vuoden 2018 aikana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Supercell tahkosi jälleen noin 2 miljardin euron liikevaihdon – toimitusjohtaja Paananen: Yhtiö sitoutunut Suomeen ”sataprosenttisesti”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen esitteli yhtiön vuoden 2017 tuloksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen vakuuttaa yhtiön pysyvän Suomessa, vaikka yritysverotuksen näkökulmasta katsottuna muualta maailmasta löytyisi kilpailukykyisempiäkin sijoituspaikkoja.

Supercell kertoo maksaneensa Suomeen viime vuonna yhteisöveroja 125 miljoonan euron edestä. Summa teki siitä yhden Suomen suurimmista yhteisöveron maksajista.

Myös viime vuoden suurin yhteisöveron maksaja, holdingyhtiö Kahon 3, liittyy Supercelliin, sillä sen jättitulot tulivat Supercellin myynnistä kiinalaiselle Tencent-yhtiölle.

Paanasen mukaan Supercellin sitoutuminen Suomeen on ”sataprosenttista”. Suomessa pysyminen tehtiin Paanasen mukaan selväksi uusille omistajille myös vuonna 2016, kun yhtiön osake-enemmistö myytiin Tencentille.

Vaikka Tencent omistaakin Supercellin osakekannasta lähes 84 prosenttia, toimii yhtiö Paanasen mukaan täysin itsenäisesti ja päättää itse myös pääkonttorinsa sijainnista.

– Aivan keskeinen osa Supercellin kulttuuria on, että me olemme suomalainen firma, Paananen sanoo.

Supercellin talousluvut olivat kovia myös viime vuonna.

Supercell kertoi keskiviikkona viime vuoden tulosluvuistaan. Yhtiön kannattavuus pysyi huipputasolla, vaikka luvut notkahtivatkin toissa vuodesta. Kannattavuutta mittaava käyttökate oli 729 miljoonaa euroa 1,8 miljardin euron liikevaihdolla. Toissa vuonna käyttökate oli 917 miljoonaa euroa ja liikevaihto 2,1 miljardia euroa.

Laskevien lukujen taustalla on Paanasen mukaan pelaajamäärän kasvun hidastuminen etenkin länsimaissa. Asiaan vaikutti myös se, ettei uusia pelejä julkaistu.

– Olen kuitenkin ylpeä siitä, että emme tinkineet laatuvaatimuksistamme ja visiostamme yhtään, vaikka lyhyellä tähtäimellä uusien pelien julkaisusta olisikin ollut lukujen valossa hyötyä, Paananen sanoo.

Yhtiö julkaisi kuitenkin testimarkkinoille Kanadaan uuden Brawl Stars -nimisen joukkuetaistelupelin. Pelin testaus jatkuu tänä vuonna, eikä päätöstä julkaisusta ole tehty.

Katse kohti kiinaa.

Paananen muistuttaa, että vain pieni murto-osa kaikista Supercellissä kehitetyistä peleistä koskaan nähdään yhtiön ulkopuolella. Koska Supercellin neljä aiemmin julkaisemaa peliä ovat menestyneet hyvin, yhtiössä halutaan pitää huolta, että myös seuraava peli voi yltää joukon jatkoksi.

– On tärkeä osa meidän arvojamme, että laaturima on niin korkealla kuin se on, Paananen summaa.

Supercell aikoo seuraavaksi voimistaa markkinointia kasvavilla Aasian markkinoilla, erityisesti Kiinassa. Kiina muodostaa yhtiön mukaan jo kolmanneksen maailman mobiilipelimarkkinoista.

– Supercell on onnistunut tavoittamaan länsimaiden pelaajat jo erinomaisesti. Se on kuitenkin vain noin kolmannes koko maailman pelaajista. Supercellin tavoitteena on tehdä pelejä koko maailmalle, Paananen sanoo.

Isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu.

Paananen ei väsy muistuttamaan siitä, että kansainvälisten huippuosaajien Suomeen-tulon helpottamiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä.

Peliteollisuuden kaltaisella toimialalla yhden huippuosaajan merkitys yritykselle voi olla valtava, kun globaaleille markkinoille suunnattuja pelejä kehitellään 5–7 hengen kokoisissa tiimeissä.

– Kilpailu näistä huippuosaajista on globaalia. Maailmassa on monta maata, jotka tekevät ihan kaikkensa sen eteen, että ne saisivat näitä osaajia. Meidän täytyy olla siinä kisassa vielä parempia kuin nyt, Paananen sanoo.

– Esimerkiksi kalifornialaisella huippupelinkehittäjällä on koko maailma auki. Hän voi valita työpaikkansa ihan mistä firmasta ja ihan mistä maasta tahansa, koska näitä ihmisiä on niin vähän.

Paananen muistuttaa, että huippuosaajien Suomeen houkuttelemisessa ei ole kyse vain osaajasta itsestään, vaan myös hänen perheestään. Tällöin avainasemaan nousevat esimerkiksi lasten englanninkieliset päiväkoti- ja koulupaikat, joista on ollut puutetta.

– Kaikki tällaiset asiat ovat meille kohtalonkysymyksiä, koska jos me emme saa näitä osaajia tänne, emme voi tehdä hyviä pelejä, Paananen painottaa. Paanasen mukaan Suomella on kansainvälisessä vertailussa paljon valttikortteja lähtien hyvin toimivasta infrastruktuurista, erinomaisesta työkulttuurista ja tasokkaasta koululaitoksesta.

– Meidän isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu. Se on aivan huikea brändi, Paananen hehkuttaa.

Myös turvallisuus on Suomelle Paanasen mukaan iso plussa.

– Pelkästään se on amerikkalaiselle aivan valtava hämmästyksen aihe, että täällä lapset voivat mennä ihan itse kouluun, ilman että aikuisen tarvitsee istua tuntia autossa viemässä lapsia kouluun.