Tutkimuksen mukaan terveyskeskuslääkärien tehtäviä on täyttämättä hyvinvointialueilla 483, mikä vastaa 13,5 prosentin osuutta kaikista tehtävistä. Lääkärivaje kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna.

Erikoissairaanhoidossa oli täyttämättä lääkärin tehtävistä 552. Hammaslääkäreiden virkoja oli täyttämättä 121.

Hyvinvointialueiden lääkärien ja hammaslääkärien yhteenlaskettu vaje on kokonaisuudessaan siis 1  156 vakanssin suuruinen.

Lääkäripula on ollut pitkään vaikea erityisesti psykiatriassa. Pulaa on niin aikuis-, lasten- kuin nuorisopsykiatreistakin. Tällä hetkellä lääkäreitä tarvitaan paljon lisää myös keuhkotauteihin, akuuttilääketieteeseen ja urologiaan.

Pulaa on kuitenkin lähes kaikilla aloilla.

KT:n työmarkkinatutkijan Piitu Parmanteen mukaan lääkäripula on alueellinen ilmiö, joka koettelee muun muassa Pohjois-Karjalaa ja muita itärajan hyvinvointialueita ja toisaalta maan länsirannikkoa.

-  Suurissa keskuksissa lääkäreitä on, mutta reuna-alueille heitä on aina ollut vaikea saada pysyvästi, Parmanne sanoi STT:lle.

VASTALÄÄKKEEKSI lääkäripulaan KT on esittänyt lääkärien koulutuspaikkojen lisäämistä. KT:n laskujen mukaan lääkäreitä tulisi kouluttaa 975 vuodessa, jotta lääkäripula ei pahenisi nykyisestä. Tällä hetkellä lääkäriopintojen aloituspaikkamäärä on 826. Määrää lisättiin viime vuonna 71:llä.

-  Kyse ei ole siitä, etteikö halukkaita olisi. Lääkäriksi opiskelemaan olisi tulijoita jopa niin, että monet lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja palaavat sitten Suomeen, Parmanne sanoo.

Ulkomailla opiskelleiden lääkärien osuus on Suomessa kasvanut. Valviran tilastojen mukaan joka kolmas vuonna 2024 laillistettu lääkäri oli suorittanut tutkintonsa muualla kuin Suomessa.

Parmanteen mukaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä työskentelevät lääkärit olisi tehokkainta kouluttaa Suomessa.

-  Ulkomailla opiskelleilla nuorilla lääkäreillä on valtava työ ottaa suomalaisen palvelujärjestelmän ominaispiirteet haltuun kaiken tarvittavan lääketieteellisen osaamisen lisäksi, Parmanne sanoo.

Erityisesti Parmanteen mukaan tulisi jatkossa kouluttaa huomattavasti enemmän psykiatreja, jotta palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy voidaan turvata.

Samaan aikaan kun lääkärivaje on kasvanut, ostopalvelun käyttöä on onnistuttu vähentämään sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. KT:n tutkimuksen mukaan ostopalvelujen käyttö väheni terveyskeskuslääkärin tehtävissä 12,3 prosentista 4,3 prosenttiin. Tämä on ollut hyvinvointialueiden tavoitteena, koska vuokralääkärit ovat huomattavasti omia lääkäreitä kalliimpia.

Teksti: STT / Tuomas Savonen