Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) iloitsee päätöksistä, joilla helpotetaan suomalaisten arkea hintojen noustessa.

”SDP:n kesällä tekemä ehdotus, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen päätettiin tehdä pysyvästi. Tämä on askel kohti maksutonta varhaiskasvatusta, joka on puolueemme pitkäaikainen tavoite. Keino vahvistaa työllisyyttä ja lisää koulutuksen tasa-arvoa”, Ojala-Niemelä sanoo tiedotteessa.

Hän on tyytyväinen myös päätöksestä kokeilla alueellista opintolainahyvitystä.

”Ensinnäkin sähkön arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin kylmimpien kuukausien eli joulu-huhtikuun ajalle. Tämän lisäksi valmistellaan erillinen verotuksen sähkövähennys sekä määräaikainen sähkötuki, joka kohdennetaan ihmisille jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. Jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, ettei kukaan tukea tarvitseva jää eri tukimuotojen väliinputoajaksi”, Mäkynen kommentoi tiedotteessa.

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Niina Malm iloitsee tiedotteessa riihen Itä-Suomi-paketista. Hallitus ehdottaa vuoden 2023 talousarvioesitykseen noin 56 miljoonan euron tukipakettia itäiselle Suomelle. Malm korostaa, että tukipaketti on elintärkeä sodan vaikutuksista kärsivälle Itä-Suomelle ja alueen asukkaille.

”Venäjän viennin romahtamisella on ollut suora vaikutus Itä-Suomeen ja alueen yrityksiin, myös turistien katoaminen on aiheuttanut kärsimystä matkailu- sekä kaupan alalle. Viennin romahtamisen pelätään johtavan lomautuksiin ja joukkoirtisanomisiin. Tukipaketti tulee tarpeeseen, sillä Itä-Suomi kärsii tilanteesta selkeästi muuta maata enemmän. Tärkeintä on turvata ihmisten arki, yritysten toimintaympäristö ja investoinnit. Alueen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on merkittävää myös Suomen kokonaisturvallisuudelle.”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen kiittelee niin ikään investointeja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Erityisesti raideliikennettä koskevat päätökset ovat Kymäläisen mieleen.

”Varsinkin hyvät liikenneyhteydet ovat alueen elinvoiman kannalta keskeisiä tekijöitä. Alueella on paljon teollisuutta, joka on riippuvaista etenkin toimivista raideyhteyksistä. Siksi olen erityisen tyytyväinen, että budjettiriihessä tehtiin päätös 31,1 miljoonan euron määrärahasta Karjalan radan parantamishankkeeseen.”

”Hallituksen tänään julkistettu esitys ensi vuoden budjetiksi ja sen sisältämä laaja Itä-Suomen tukipaketti vahvistavat vaikeassa tilanteessa Pohjois-Karjalan elinvoimaa merkittävästi”, sanovat myös joensuulaiset kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Seppo Eskelinen.

Tuula Väätäinen kiittelee hänkin päätöksiä itäistä Suomea koskien.

”Matkustajaliikenteen ja teollisuuden kuljetusten sujuvuuden varmistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on kriittistä Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisessa”, hän sanoo tiedotteessa.

Riitta Mäkisen mukaan budjetti tukee lapsiperheiden ja heikommassa asemassa olevien arkea, kun hinnat nousevat.

”On arvovalinta tukea heitä, joita tämä Venäjän sodan aiheuttama energiakriisi sekä huippulukemissa laukkaava inflaatio koskettaa kaikkein rajuimmin. Olen iloinen, että tukitoimia osataan kohdistaa sinne missä tarve on suurin”, Mäkinen sanoo tiedotteessa.

Myös SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen kiittelee lapsiperheiden avuksi kohdennettuja toimia. Erityisesti varhaiskasvatusmaksujen alennus yhteensä 70 miljoonalla eurolla on Salosen mukaan askel kohti kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta.

”Kyseessä on rakenteellinen uudistus, sillä maksut alenevat pysyvästi. Tämä on osoitus lasten hyvinvointiin panostamisesta vaikeiden aikojen keskelläkin. Sen lisäksi, että maksujen tuntuva pieneneminen auttaa lapsiperheitä suoraan jo vaikean ensi talven aikana, kyseessä on myös pidemmän tähtäimen uudistus, jolla on koulutuspoliittisia ja työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia. Henkilökohtainen, ja SDP:n pitkäaikainen tavoite kokonaan maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on taas askeleen lähempänä”, Salonen sanoo tiedotteessa.

Myös Piritta Rantanen katsoo tiedotteessaan, että ihmisten hätään saatiin vastauksia budjettiriihestä.

”Kallistunut energianhinta leikkaa tällä hetkellä leijonanosan ihmisen kuukausittaisista tuloista ja moni on tilanteessa, jossa ei enää pärjää. Hallituksen riihessä tekemät päätökset jättävät suoraan ihmisen käteen enemmän rahaa, ja auttavat selviämään kustannuksista, Erityisen tärkeää on, että pieni- ja keskituloisten toimeentulo turvataan.”

Kansanedustaja Heidi Viljanen puolestaan nostaa hallituksen budjettiriihen päätöksistä erityisesti esiin yhden konkreettisen toimen, jolla sote-alan tulevaisuuteen saadaan osaltaan helpotusta. Kyseessä on ammattikorkeakoulujen maksamien harjoittelumaksujen poistaminen.

”Työharjoittelu muodostaa merkittävän osan sote-alan ammattikorkeakoulutasoisesta tutkinnosta. Siksi myös harjoittelumaksut muodostavat koulutusalalle merkittävän kustannuserän. Nyt on tärkeää, että harjoittelumaksuista säästyvä raha voidaan käyttää haasteellisessa sote-sektorin tilanteessa suoraan koulutuksen kehittämiseen ja laadun varmistamiseen”, Viljanen kommentoi tiedotteessa.

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Kim Berg sanoo tiedotteessaan, että budjettiriihen panostukset koulutukseen jatkavat lasten ja nuorten tukemista.

”SDP:lle oli erittäin tärkeää tämän hallituskauden alkaessa, että koulutusleikkauksille tulee nyt loppu. Olemme pitäneet lupauksemme, jonka myös tämän budjettiriihen päätökset osoittava.”

Entinen kulttuuriministeri Pia Viitanen on puolestaan tyytyväinen, että kulttuurin, liikunnan ja nuoristyön rahoitukseen löydettiin leikkaamisen sijasta hallituksen budjettiriihessä lisärahoitusta.

”Olen iloinen siitä, että kulttuuriin ei lopulta kohdistukaan ”pohjissa” olleita säästöpaineita. Tämän eteen on tehty töitä paljon: kulttuurin rahoitus on hyvin pientä valtiontalouden kokonaisuuteen nähden, mutta siitä joutuu lähes aina taistelemaan, vaikka noiden rahojen merkitys on alan toimijoille todella suuri”, Viitanen kommentoi tiedotteessa.

Eveliina Heinäluoma sanoo omassa tiedotteessaan, että budjetissa on tärkeitä panostuksia joukkoliikenteeseen, asumiseen sekä lapsiperheille.

”Helsingin seudun joukkoliikenne on erittäin vaikeassa tilanteessa. Matkustajamäärät eivät ole palautuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle ja lipputulot pienevät. Näkymä on synkkä ja vaikeuttaa myös ilmastotavoitteiden saavuttamista, jos joukkoliikennettä joudutaan supistamaan. Valtio on tukenut joukkoliikennettä pandemian aikana, mutta joukkoliikenteessä kriisiä ei ole vielä selätetty. Pidän erittäin tärkeänä budjettiriihen päätöstä tukea joukkoliikennettä laskemalla arvonlisävero väliaikaisesti nollaan.”

Tarja Filatovin mielestä hallituksen vuoden 2023 talousarvioesitys on ihmisen asialla.

”Työssäkäyvien elämässä helpottavia elementtejä ovat päivähoitomaksujen alentaminen sekä työmatkavähennyksen parantaminen. Molemmat tukevat työssäkäyntiä ja työllisyyttä. Ovat kustannustehokkaita täsmätoimia”, Filatov sanoo tiedotteessa.

Hussein al-Taee toteaa tiedotteessaan, että hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 jatkaa vahvan tuen antamista niin lapsille kuin nuorille.

”Päätöksillään hallitus osoitti, että se pitää edelleen tärkeänä koulutukseen ja osaamiseen panostamista, kuin myös lapsiperheiden tukemista”, al-Taee sanoo.

”Perusopetuksen rahoitus kasvaa vuoteen 2023 yhteensä 37 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen rahoitus 22 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 53,5 miljoonaa euroa. Lisäksi opiskelijoiden ateriatukea päätettiin nostaa. Tämä osoittaa, että hallitus haluaa vahvasti investoida lapsiimme ja nuoriimme, jotta oppimistuloksemme saadaan uuteen nousuun”, hän jatkaa.

Kansanedustaja Johan Kvarnström pitää keskeisenä ja perusteltuna Marinin hallituksen budjettipäätöksessä energian hintakriisin ja ostovoiman heikkenemisen lieventämistä. Näitä ovat päivähoitomaksujen alentaminen ja sähkön arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin. Toinen ehdotuksessa näkyvä Venäjän sodan seuraus liittyy Ukrainalle ja pakolaisiksi tulleille ukrainalaisille annettavaan merkittävään tukeen.

”Vuoden 2022 talousarvioesitys sisältää kriisitilanteessa välttämättömät lisäykset huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi pidän erittäin tärkeänä, että energiakriisistä ja inflaatiosta eniten kärsiviä tuetaan. Sähkön arvonlisäveron alennus auttaa laaja-alaisesti. Se on nopeasti toimeenpantavissa ja menee pikaisesti hintoihin laskien kaikkien kotitalouksien sähkölaskua, toteaa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja”, toteaa puolestaan edustaja Johannes Koskinen.

”Seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan tarvitaan kattavat suunnitelmat valtion velan taittamiseksi kasvun ja työllisyyden vahvistamisen sekä vakauttavan vero- ja menopolitiikan avulla”, Koskinen korostaa tiedotteessa.

Hän ja Pia Viitanen painottavat myös vihreän siirtymän toteuttamisen merkitystä talouskasvun, kansallisen turvallisuuden ja ihmisten toimeentulon varmistamiseksi.

Hallitus esittää yhteensä 2,1 miljardin euron panostuksia ensi vuodelle Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi ja Ukrainan sodan vaikutuksiin vastaamiseksi.Tähän kiinnittävät huomiota ulkoasiainvaliokunnan sosialidemokraattisen puolueen edustajat Kimmo Kiljunen, Kristiina Salonen, Erkki Tuomioja ja Johannes Koskinen yhteisessä tiedotteessaan.

”On Suomen velvollisuus seistä ukrainalaisten tukena ja näin olemme myös tehneet. Suomeen saapuneiden ukrainalaisten kotouttamiseen ja esimerkiksi koulutuksen ja työllistämisen tukemiseen on varattava riittävät resurssit. Ensi vuodelle tähän osoitetaan poikkeuslausekkeen puitteissa 791 miljoonaa euroa. Hallitus on lisäksi varaamassa Ukrainalle annettavaan tukeen 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa lukeutuu ulkoministeriön hallinnonalan olemassa oleviin määrärahoihin. On tärkeää, että Suomi auttaa ukrainalaisia niin humanitaarisen avun kuin kansainvälisen suojelun keinoin”, Kiljunen sanoo.

Myös Mika Kari nostaa tiedotteessaan esiin Ukrainan tukemista.

”- On hyvä, että tuemme Ukrainaa osana länsimaita. Tuella osoitamme, että puoli vuotta sodan alkamisen jälkeen koemme edelleen Ukrainan asian omaksemme ja tuemme itsenäisen maan puolustautumista hyökkääjää vastaan”, Kari toteaa.

Uutista päivitetty kello 21.06