Politiikka

Näin Suomen presidentti on valittu historian saatossa – yksi todellinen ”musta hevonenkin” mahtuu joukkoon

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi viimeisenä päivänä ennen vaaleja lauantaina Narinkkatorilla Helsingissä. Mukana kirittämässä olivat puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puheenjohtaja Antti Rinne.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi viimeisenä päivänä ennen vaaleja lauantaina Narinkkatorilla Helsingissä. Mukana kirittämässä olivat puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puheenjohtaja Antti Rinne.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi viimeisenä päivänä ennen vaaleja lauantaina Narinkkatorilla Helsingissä. Mukana kirittämässä olivat puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puheenjohtaja Antti Rinne.

Suomessa on tähän mennessä valittu presidentti 20 kertaa, mutta ei aina samalla tavalla. Suoralla kansanvaalilla presidentti on valittu vasta neljä kertaa. Useimmiten suomalaiset ovat äänestäneet valitsijamiehiä, mikä mahdollisti kerran niin sanotun mustan hevosen pääsyn presidentinlinnan herraksi.

Tämä herra oli Maalaisliiton Lauri Kristian Relander. Puolue nimitti hänet ehdokkaakseen vasta vuoden 1925 valitsijamiesvaalin jälkeen, vain päivä ennen lopullista äänestystä. Relanderin valinta sinetöityi kolmannella äänestyskierroksella.

Sotavuosina valitsijamiesvaaleja ei pidetty, vaan vuoden 1937 valitsijamiehet toimittivat vaalin kahdesti.

Valitsijamiesvaaleissa vaalipiireistä valittiin yhteensä 300 valitsijamiestä. Lukumäärää lisättiin 1980-luvulla yhdellä, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntymistä.

Jos kukaan ei saanut kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta äänistä, suoritettiin kolmas äänestys, jossa olivat vastakkain kaksi toisella kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Vuonna 1987 hallitusmuotoa muutettiin, ja sen jälkeen valitsijamiehet saivat äänestää vain virallisia presidenttiehdokkaita. Niin sanottujen mustien hevosten mahdollisuus rajattiin näin pois.

Suomen presidentit
Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925
Lauri Kristian Relander 1925–1931
Pehr Evind Svinhufvud 1931–1937
Kyösti Kallio 1937–1940
Risto Heikki Ryti 1940–1944
Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944–1946
Juho Kusti Paasikivi 1946–1956
Urho Kaleva Kekkonen 1956–1982
Mauno Henrik Koivisto 1982–1994
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari 1994–2000
Tarja Kaarina Halonen 2000–2012
Sauli Väinämö Niinistö 2012–

Ennen suoraa kansanvaalia Suomessa sovellettiin vuoden 1988 presidentinvaaleissa eräänlaista hybridimallia.

– Kansalaisilla oli kaksi ääntä. Toisella äänestettiin suoraan presidenttiehdokkaita ja toisella entiseen tapaan valitsijamiestä. Jos joku ehdokkaista olisi henkilövaalissa saanut yli puolet annetuista äänistä, hän olisi tullut valituksi tasavallan presidentiksi, kertoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sähköpostihaastattelussa.

Mauno Koivisto jäi henkilövaalissa karvan verran 50 prosentin alle, joten valinta siirtyi valitsijamiesten harteille.

Poliittiset mielipiteet presidentin vaalitavan uudistamiseksi kokonaan suoraksi vaalitavaksi olivat Paloheimon mukaan vahvoja jo vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Presidentti Mauno Koivisto ei ollut kovin innostunut suorasta kaksivaiheisesta vaalista, koska tämä olisi todennäköisesti ollut omiaan vahvistamaan presidentin asemaa maamme poliittisessa järjestelmässä.

Urho Kekkosen kauden jälkeen valtiosääntökeskustelun perusjuonne oli Paloheimon mukaan liittynyt kuitenkin siihen, miten hallituksen ja eduskunnan asemaa maamme poliittisessa päätöksenteossa voitaisiin vahvistaa.

– Vaalikaudella 1987–1991 valtiosääntöön tehtiinkin muutamia muutoksia, jotka rajoittivat presidentin itsenäisiä valtaoikeuksia, ja samalla muutettiin vaalilakia niin, että tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla, Paloheimo kertoo.

Uutta vaalitapaa sovellettiin ensi kerran vuoden 1994 presidentinvaalissa, kun Martti Ahtisaari nousi presidentiksi.

Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti. Vuonna 1919 se valitsi nuoren tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Toisen kerran eduskunta valitsi presidentin 1946, kun ruoriin asettui J. K. Paasikivi.

Erityisillä laeilla presidentti on valittu kaksi kertaa. C.G.E. Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan säätämällä lailla jatkosodan loppupuolella. Vuonna 1973 säädettiin puolestaan poikkeuslaki, jolla Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978.

STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat