Näin Suomen presidentti on valittu historian saatossa – yksi todellinen ”musta hevonenkin” mahtuu joukkoon

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi viimeisenä päivänä ennen vaaleja lauantaina Narinkkatorilla Helsingissä. Mukana kirittämässä olivat puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puheenjohtaja Antti Rinne.

Suomessa on tähän mennessä valittu presidentti 20 kertaa, mutta ei aina samalla tavalla. Suoralla kansanvaalilla presidentti on valittu vasta neljä kertaa. Useimmiten suomalaiset ovat äänestäneet valitsijamiehiä, mikä mahdollisti kerran niin sanotun mustan hevosen pääsyn presidentinlinnan herraksi.

Tämä herra oli Maalaisliiton Lauri Kristian Relander. Puolue nimitti hänet ehdokkaakseen vasta vuoden 1925 valitsijamiesvaalin jälkeen, vain päivä ennen lopullista äänestystä. Relanderin valinta sinetöityi kolmannella äänestyskierroksella.

Sotavuosina valitsijamiesvaaleja ei pidetty, vaan vuoden 1937 valitsijamiehet toimittivat vaalin kahdesti.

Valitsijamiesvaaleissa vaalipiireistä valittiin yhteensä 300 valitsijamiestä. Lukumäärää lisättiin 1980-luvulla yhdellä, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntymistä.

Jos kukaan ei saanut kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta äänistä, suoritettiin kolmas äänestys, jossa olivat vastakkain kaksi toisella kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Vuonna 1987 hallitusmuotoa muutettiin, ja sen jälkeen valitsijamiehet saivat äänestää vain virallisia presidenttiehdokkaita. Niin sanottujen mustien hevosten mahdollisuus rajattiin näin pois.

Suomen presidentit
Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925
Lauri Kristian Relander 1925–1931
Pehr Evind Svinhufvud 1931–1937
Kyösti Kallio 1937–1940
Risto Heikki Ryti 1940–1944
Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944–1946
Juho Kusti Paasikivi 1946–1956
Urho Kaleva Kekkonen 1956–1982
Mauno Henrik Koivisto 1982–1994
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari 1994–2000
Tarja Kaarina Halonen 2000–2012
Sauli Väinämö Niinistö 2012–

Ennen suoraa kansanvaalia Suomessa sovellettiin vuoden 1988 presidentinvaaleissa eräänlaista hybridimallia.

– Kansalaisilla oli kaksi ääntä. Toisella äänestettiin suoraan presidenttiehdokkaita ja toisella entiseen tapaan valitsijamiestä. Jos joku ehdokkaista olisi henkilövaalissa saanut yli puolet annetuista äänistä, hän olisi tullut valituksi tasavallan presidentiksi, kertoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sähköpostihaastattelussa.

Mauno Koivisto jäi henkilövaalissa karvan verran 50 prosentin alle, joten valinta siirtyi valitsijamiesten harteille.

Poliittiset mielipiteet presidentin vaalitavan uudistamiseksi kokonaan suoraksi vaalitavaksi olivat Paloheimon mukaan vahvoja jo vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Presidentti Mauno Koivisto ei ollut kovin innostunut suorasta kaksivaiheisesta vaalista, koska tämä olisi todennäköisesti ollut omiaan vahvistamaan presidentin asemaa maamme poliittisessa järjestelmässä.

Urho Kekkosen kauden jälkeen valtiosääntökeskustelun perusjuonne oli Paloheimon mukaan liittynyt kuitenkin siihen, miten hallituksen ja eduskunnan asemaa maamme poliittisessa päätöksenteossa voitaisiin vahvistaa.

– Vaalikaudella 1987–1991 valtiosääntöön tehtiinkin muutamia muutoksia, jotka rajoittivat presidentin itsenäisiä valtaoikeuksia, ja samalla muutettiin vaalilakia niin, että tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla, Paloheimo kertoo.

Uutta vaalitapaa sovellettiin ensi kerran vuoden 1994 presidentinvaalissa, kun Martti Ahtisaari nousi presidentiksi.

Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti. Vuonna 1919 se valitsi nuoren tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Toisen kerran eduskunta valitsi presidentin 1946, kun ruoriin asettui J. K. Paasikivi.

Erityisillä laeilla presidentti on valittu kaksi kertaa. C.G.E. Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan säätämällä lailla jatkosodan loppupuolella. Vuonna 1973 säädettiin puolestaan poikkeuslaki, jolla Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978.

STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA

Keskustelua aiheesta

”Käsittämätöntä piittaamattomuutta ja ennen kaikkea halveksuntaa” – Ylioppilaskirjoitusten uhkaaminen suututti työnantajat

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sivistystyönantajat reagoi voimakkaasti OAJ:n, Jytyn ja JHL:n iltayhdeksältä tehtyyn lakkoilmoitukseen, jossa liitot uhkaavat laajentaa työtaistelun 15:sta helsinkiläiseen yksityiskouluun. Koulujen joukossa on myös lukioita ja lakon ajakohta 12.-16. maaliskuuta osuu kevään ylioppilaskirjoitusten päälle. Sivitystyönantajat paheksuvat ajankohtaa vahvoin sanankääntein.

– Uudessa lakkoilmoituksessa palkansaajapuoli osoittaa käsittämätöntä piittaamattomuutta ylioppilaskirjoituksia kohtaan. Tämä on ennen kaikkea halveksuntaa opiskelijoita ja tietenkin myös opettajia kohtaan.

– Sivistystyönantajien hämmennystä korostaa se, että kyseessä on kuitenkin palkansaajien edustajien haluttomuus neuvotella työehtosopimuksista, työnantajat sanovat.

Katso lista lakkouhan alla olevista helsinkiläiskouluista täältä.

Opetusalan lakko uhkaa ylioppilaskirjoituksia useissa helsinkiläiskouluissa – listalla muun muassa Suomen ykköslukioihin kuuluva SYK

Kuva: Thinkstock

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät iltayhdeksältä lakkovaroituksen, joka koskee 15 helsinkiläistä yksityiskoulua ja lukiota. Jos sopuun ei päästä työt keskeytyvät 12.-16. maaliskuuta muun muassa Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa, Töölön yhteiskoulun peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa sekä Kulosaaren yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa.

Lukioiden kannalta lakko vaikeuttaisi 12. maaliskuuta järjestettävää äidinkielen ylioppilaskoetta sekä 14. ja 16. päivä maaliskuuta järjestettäviä ylioppilaskokeita.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Opetusalan lakko laajenee Helsingin yksityisiin kouluihin ja lukioihin – katso lista kouluista

Kuva: Lehtikuva

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jättäneet iltayhdeksältä lakkovaroituksen.

Työt keskeytyvät 15 helsinkiläisessä yksityisessä yleissivistävässä oppilaitoksessa 12.–16. maaliskuuta, ellei sovitteluun edenneessä työriidassa sitä ennen saavuteta sopua.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen. Työntekijäjärjestöt jättivät ensimmäisen lakkovaroituksen 18.2. Tämä työnseisaus koskee järjestöjen mukaan viittä Etelä-Suomen ammatillista oppilaitosta ja neljää ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja se toteutetaan 5.–9. maaliskuuta.

Alan työehtosopimusneuvottelut jumiutuivat näkemyseroihin palkankorotustasosta ja tekstikysymyksistä.

OAJ:n, JHL:n ja Jytyn mielestä Sivistystyönantajilla ei ole perusteita tarjota yksityisen opetusalan henkilöstölle selvästi pienempiä palkankorotuksia ja heikompia työehtoja, kuin mitä muiden oppilaitosten henkilöstölle ja muille palkansaajille on sovittu.

Työriitaa on soviteltu 21.2. lähtien sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Sovittelu jatkuu maanantaina 26.2.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lakot uhkaavat päiväkoteja ja jäänmurtajia – ”Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Työriitojen sovittelurintamalla on ruuhkaa. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan meneillään on erittäin kiireinen vaihe, sillä sovittelijan toimistoa työllistää parhaillaan kuusi työriitaa. Lähiviikoille on annettu useita lakkovaroituksia, jotka koskevat niin yksityisiä päiväkoteja, kiinteistönhuoltoa kuin jäänmurtajia.

– Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea, Helle sanoo. Hän ei lähde arvioimaan, millä alalla neuvottelut ovat pahiten solmussa.

Miltei kaikissa kiistoissa on kyse sekä palkoista että muista työehtoihin liittyvistä asioista.

Yksityisiä päiväkoteja uhkaava lakko alkaisi 7. maaliskuuta ja kestäisi kaksi päivää. Alan työriidan sovittelu jatkuu tiistaina.
Sunnuntaina sopua etsittiin yliopistoja sekä jäänmurtajia ja monitoimimurtajia koskeviin työriitoihin. Laivanpäällystöliitto on ilmoittanut kansipäällystön lakosta, joka alkaisi niin ikään 7. maaliskuuta.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä työehtoihin. Kokonaisheikennys ansioihin olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja. Arctian mukaan kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Yliopistojen työriitaa ratkotaan sovittelija Janne Metsämäen johdolla. Työntekijäpuoli aikoo järjestää työnseisauksen keskiviikkona Helsingin yliopistossa, ellei sopua synny ennen sitä.

Viikonlopputyö hiertää yhä pankkialalla

Maanantaina jatkuu kiinteistöpalvelualan, yksityisen opetusalan ja rahoitusalan työriitojen sovittelu. Pankkialan neuvotteluissa on ollut useamman viikon tauko sen jälkeen kun osapuolet hylkäsivät Helteen tarjoaman sovintoesityksen.

– Kyse on yhä samasta asiasta eli viikonlopputyön teettämisestä, Helle sanoo.

Kiinteistöpalvelualalla ammattiliitto PAM on ilmoittanut useista työnseisauksista, joista ensimmäiset alkaisivat torstaina. Lakot koskisivat muun muassa siivoojia ja talonmiehiä.

– Sovittelussa on edistytty, mutta auki on yhä useita asioita sekä palkkojen että tekstien osalta.

STT–ANNU MARJANEN

Keskustelua aiheesta

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta