Kolumnit
23.11.2023 14:00 ・ Päivitetty: 23.11.2023 19:04
Heinäluomalta risut Orpon hallitukselle: Lykkäys, ajanpeluu ja pään pensaaseen paneminen huonoimmat mahdolliset strategiat Brysselissä
Syyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin. Kesän keskilämpötila oli Euroopassa lähes asteen viimeisen kolmenkymmenen vuoden keskiarvoa korkeampi.
Ilmastonmuutoksen torjumiseen ja elämän suojeluun liittyy ajankohtainen luonnon ennallistamisasetus. Komission alkuperäinen esitys lainsäädännöksi oli Suomelle mahdoton; kustannukset olivat asukasmäärään nähden EU-maiden suurimmat ja vaikutukset kaupunkien rakentamismahdollisuuksiin ja maatalouteen häijyt. Komissio ei tunnistanut Suomen asemaa pinta-alaltaan suurena, Euroopan metsävaltaisimpana ja myöhään kaupungistuneena maana.
UUSI hallituksemme epäonnistui EU-jäsenmaita edustavan neuvoston kantaan vaikuttamisessa.
Hallituspuolueiden kannaksi riitti esitystä vastaan äänestäminen. Ennallistamisasetuksesta olisi voinut tulla katastrofi, sillä vastustaessaan ehdotusta neuvostossa Suomi ajautui sivuraiteelle neuvotteluissa, joissa parlamentin ja neuvoston välillä haettiin sopua lopullisesta asetuksesta.
Parlamentissa olemme tehneet hartiavoimin työtä toteuttamiskelpoisen, Suomen tarpeet tunnistavan lakiehdotuksen puolesta. Suomen ääni onneksi kuului. Viime joulukuusta lähtien olen yhdessä kollega Miapetra Kumpula-Natrin kanssa pitänyt tiivistä yhteyttä parlamentin pääneuvottelijaan, espanjalaiseen demariin César Luenaan. Saimme hänet keväällä Suomeen tutustumaan metsien ja viheralueidemme todellisuuteen.
Suomen hallitusta ei loppusuoran neuvotteluissa näkynyt.
Parlamentin enemmistö hyväksyi heinäkuussa lukuisten äänestysten jälkeen täysistunnoissa oman ennallistamisehdotuksensa. Monet äänestykset olivat täpäriä, mutta yhdessä Renew Europe -ryhmän Nils Torvaldsin kanssa saimme Suomen näkökohdat hyvin mukaan ehdotukseen. Samalla torjuttiin parlamentin oikean laidan yritys siirtää päätöksenteko yli EU-vaalien epämääräiseen tulevaisuuteen.
Neuvoston, parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa sopu ennallistamisesta syntyi 9.11. Lopputulos on radikaalisti parempi kuin komission alkuperäinen ehdotus ja Suomelle parempi kuin minkä Suomi vaikuttamisessaan EU-maiden hallituksia edustavassa neuvostossa sai aikaan.
Suomen hallitusta loppusuoran neuvotteluissa ei näkynyt. Kollegani Nils Torvalds vaikutti loppusuoralla yksin enemmän kuin koko Suomen hallitus yhteensä.
LUONNON ennallistamiseen tähtäävien hankkeiden eteenpäin vienti on kiireellistä. Lykkäys, ajanpeluu ja pään pensaaseen paneminen ovat huonoimmat mahdolliset strategiat EU-vaikuttamisessa, jos Suomea, suomalaisia ja meille kaikille tärkeää luonnon monimuotoisuutta halutaan aidosti puolustaa.
Suomen hallituksella on nyt edessään iso linjapäätös. Tukeeko Suomi neuvotteluissa saavutettua kohtuullista kompromissia vai jatkaako Orpon hallitus protestilinjalla?
Toivon, että Suomi on yhdessä parlamentin ja jäsenmaiden suuren enemmistön mukana tekemässä planeettaamme paremmaksi paikaksi elää ja hyväksyy sopuehdotuksen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.