Maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä leikataan ehdotuksessa yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa vuosina 2024-2028.

Ulkoministeriö ehdottaa lisäksi, että monenkeskisestä yhteistyöstä, kuten YK-järjestöjen rahoituksesta vähennetään 160 miljoonaa euroa ja humanitaarisesta avusta 130 miljoonaa euroa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolta (ps.) kysyttiin tiedotustilaisuudessa näkemystä eritoten Afganistaniin, josta on tullut paljon turvapaikanhakijoita Suomeen. Ministeriltä kysyttiin, eivätkö leikkaukset lisää mahdollisuutta siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä vain lisääntyy.

– Ottamatta siihen kantaa tässä, onko menneisyyden kehitysyhteistyö Afganistanin kanssa ollut menestys vai ei, koska sehän kuitenkin tavalla tai toisella valui hukkaan Talibanin valtaannousun myötä ja Talibanin valtaannousu on tosiasiallisesti tehnyt kahdenvälisen yhteistyön jatkumisen mahdottomaksi.

– Sen sijaan, kuten sanoin, me nimenomaan jatkamme kehitysyhteistyötä Afganistanissa, joka keskittyy muun muassa tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen ja sitä tehdään YK:n järjestöjen, kuten UN Womenin kanssa, Tavio vastasi.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson hyökkäsi oitis leikkauksia vastaan. Hänen mukaansa Orpon hallituksen miljardileikkaukset kehitysyhteistyöstä ovat paitsi epäoikeudenmukaisia, myös lyhytnäköisiä ja ristiriidassa Suomen ulkopolitiikan tavoitteiden ja arvopohjan kanssa.

– Tilanteessa, jossa köyhyys ja eriarvoisuus pahenevat, ilmastokriisi syvenee ja turvattomuus ja geopoliittiset jännitteet kasvavat, vetäytyy Orpon hallitus maailmalta, heikentää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa ja kääntää selkänsä maailman köyhille ja hätää kärsiville. Tämä on paitsi kylmää ja moraalitonta, myös todella lyhytnäköistä ja vastoin hallituksen ulkopoliittisia tavoitteita, Andersson sanoo tiedotteessaan.

Andersson katsoo, että hallitus leikkaa suoraan köyhien maiden lasten koulutuksesta, naisten ja lasten oikeuksien edistämisestä ja ilmastokriisin hillitsemisestä.

– Kehitysyhteistyö on keskeinen osa ulkosuhteitamme. Leikkaukset tarkoittavat myös globaalin arvostuksemme ja vaikutusvaltamme heikentymistä. Tätä on vaikea hyväksyä aikana, jolloin Suomen aiemman linjan mukaiselle, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen sitoutuneelle politiikalle olisi maailmassa yhä enemmän tarvetta.

Hallitus on sopinut, että ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana yli miljardi euroa.