Työryhmän tehtävänä oli edistää tapahtuma-alan turvallisuutta kokoamalla hyviä käytänteitä kotimaasta ja ulkomailta, laatimalla alalle turvallisuutta edistävät yleiset periaatteet sekä laatimalla suunnitelma periaatteiden ja hyvien käytänteiden välittämiseksi alan toimijoille. Työryhmä on jatkanut työskentelyä niin sanotulla exit-suunnitelmalla.

Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuomo Puumala ja sen jäseninä muun muassa muusikko Paula Vesala, ja HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.

PAULA VESALA SANOO maanantaina tiedotustilaisuudessa, että tapahtuma- ja kulttuuriala on toiminut koko koronapandemian ajan erittäin vastuullisesti.

Vesalan mukaan ala on myös maksanut kovan hinnan rajoituksista niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

– Toimialalla on paljon työntekijöitä, jotka ovat pudonneet kokonaan toistaiseksi tukien ulkopuolelle.

Monet ovat olleet ilman työtä jo vuoden ajan sekä ilman tietoa tulevasta.

– Sen takia tämä exit-suunnitelma on todella tärkeä. Itse työllistän ihan pienelläkin keikalle sellaiset 25 ihmistä ja suuremmalla jo satoja ihmisiä. Nyt en ole voinut tarjota minkäänlaista työtä vuoteen, kun sen tekeminen meille ei ole mahdollista.

Vesala korostaa, että tapahtuma-ala työllistää kaikkinensa noin 200 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan myös tilapäiset työntekijät.

– Ammattilaisten järjestämät tapahtumat ovat turvallisempia kuin monet muut kohtaamiset. Terveysturvallisuuden huolehtimisesta huolehditaan yhteistyössä viranomaisten kanssa ja ainahan me huolehditaan tapahtumissa yleisön turvallisuudesta oli korona tai ei.

AKI RIIHILAHTI KOROSTAA puolestaan, että suunnitelma on tärkeä olla valmiina etukäteen, koska tapahtumajärjestelyjen aikajänne voi olla 4–12 kuukautta.

– Meidät on rajoitettu sillä tavalla henkihieveriin, että sitten sitä aikaa ei ole enää hukattavissa kun epidemia mahdollistaa, että voidaan järjestää turvallisesti tapahtumia.

Riihilahden mukaan alalla on koettu laajasti, että juuri tapahtuma-alaa on rajoitettu monta muuta alaa voimallisemmin.

– Tähdennän, että toimijat ovat tosi vastuullisia ja ymmärtävät tätä terveyden merkitystä. On päivän selvää, että se menee kaiken edelle, mutta samalla kun elinkeinonvapautta on rajoitettu niin vahvasti, siihen ei ole tuotu rinnalle sellaisia tukimuotoja, jotka olisi toimivia ja varsinkin urheilun ja liikunnan puolella on tosi paljon tekemistä, ettei olisi niin paljon väliinputojia.

Kyseessä on työryhmän esitys valtioneuvostolle. Tapahtumien järjestämistä säätelee jatkossakin sekä lainsäädäntö että viranomaispäätökset.

TYÖRYHMÄN ESITYKSEN MUKAAN tilaisuuksien järjestäminen olisi jälleen mahdollista, kun epidemiatilanne on rauhoittunut useammalla alueella perus- tai kiihtymisvaiheeseen. Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 75 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.

Tällöin yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää silloin kun yleisölle on osoittaa ennakkoon suunniteltu paikka ja seurueiden on tosiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa.

Siirtyminen toiseen vaiheeseen edellyttäisi epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan. Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 50 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.

Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista tartuntatautilain mukaisesti siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella.

Rajoitukset poistuisivat, kun uusia tartuntoja ilmaantuisi enää satunnaisesti, ja valtioneuvoston linjaus riittävän rokotekattavuuden tasosta on saavutettu.

Sisätiloissa olisi voimassa kasvomaskin käyttösuositus niin kauan kuin viranomaiset sitä suosittavat.