Työministeri Tuula Haataisen (sd.) käynnistämä Työvoimatiekartta-hanke on etsinyt ratkaisuja eri alojen työvoimatarpeisiin koko Suomessa. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ammatti- ja aluekohtaiset tulokset ja tiekarttatyössä mukana olleiden kahdeksan eri toimialaryhmän esittämät ratkaisuehdotukset on nyt julkaistu Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportissa.

Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessa.

TYÖVOIMATIEKARTTA-hankkeen analyysi tyypittelee ammatit työvoimapula-ammatteihin, kohtaanto-ongelma-ammatteihin ja ylitarjonta-ammatteihin. Raportin mukaan keskiansion tarjoavissa, (tuntipalkka yli 16€) ammateissa pulaa on erityisesti sote- ja ICT-alan osaajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja muutamista teollisuusammateista.

Ylitarjontaa on puolestaan monissa luovan alan ammateissa, kuten kuvataiteilijoissa, pukuompelijoissa, tanssitaiteilijoissa ja yhteiskuntatutkijoissa. Hakijoiden erittäin suuresta määrästä johtuen ylitarjontaa on myös yleissihteereistä ja myyjistä.

Kohtaanto-ongelma-ammateissa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Työvoiman runsaasta tarjonnasta huolimatta työnantajat kokevat merkittävää työvoimapulaa.

Näitä ammatteja ovat monet rakennusalan ammatit, sovellusohjelmoijat, pakkaajat, kemianteollisuuden prosessinhoitajat, matkaoppaat ja kasvihuonetyöntekijät. Suurinta osaa kohtaanto-ongelma-ammateista yhdistää epätyypillisten työsuhteiden korkea osuus ja matala ansiotaso.

Työvoimatiekartta-analyysin perusteella yksi keskeinen tekijä kohtaanto-ongelmien takana on epätyypillisten työsuhteiden määrän nopea kasvu: työttömät etsivät usein ensisijaisesti kokoaikaista, pidempikestoista työtä, mikä näkyy avointen työpaikkojen lisääntymisen ja työttömyyden laskun välisen yhteyden heikkenemisenä.

Kohtaanto-ongelman kasvussa on siis kyse pikemminkin työsuhteen tyypistä kuin ammatillisen tai alueellisen kohtaannon heikkenemisestä.

RAPORTIN mukaan keskeisintä olisi vauhdittaa aikuisväestön ammattisiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin koulutuksen avulla.

– Olen erittäin tyytyväinen, että tietomalli on tuottanut uutta tietoa työmarkkinoista ja tulee palvelemaan päättäjiä myös tulevaisuudessa. Mitä paremmin ymmärrämme työvoimapulan ja kohtaanto-ongelmien syitä, sitä paremmin osaamme löytää pulmiin myös uusia ratkaisuja ja vahvistaa näin kasvua ja työllisyyttä, työministeri Haatainen sanoo ministeriön tiedotteessa.

Julkisin varoin tehtävää kansainvälisten osaajien rekrytointia ehdotetaan raportissa kohdennettavaksi tiettyihin pula-ammatteihin, joissa ulkomaisen työvoiman potentiaali näyttää suurimmalta. Tärkein ryhmä on raportin mukaan ICT-alan osaajat. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää näissä ammateissa tulisi ehdotusten mukaan kasvattaa.