Keskustelussa olivat mukana Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, työministeri Arto Satonen (kok.), SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sekä perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom.

Hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset ovat saaneet kovaa kritiikkiä oppositiolta ja ay-liikkeeltä. Niitä on vastustettu muun muassa lakoilla.

Satosen mukaan hallitus yrittää saada puoliväliriiheen mennessä keskeiset uudistuksensa hyvin pitkälle maaliin.

– Selvää on, että SDP laittaa hallituksen lujille. Ei näissä uudistuksissa ole järjenhäivää.

– Edessä voi olla aikamoinen sekasotku niin eduskunnassa kuin syksyllä työehtosopimusneuvotteluissa, jos hallitus ei itse tee viisaita ratkaisuja ja arvioi uudelleen omaa politiikkaansa.

Hän laski myös työttömien määrän kasvaneen hallituskauden ensimmäisenä vuonna noin 30 000:lla ja työllisyysaste on laskenut yli prosenttiyksiköllä.

Satonen sanoi nykyisen työllisyystilanteen johtuvan puhtaasti suhdanteista.

– Hallituksen uudistuksista ei ole voimassa kuin pieni osa, kun työttömyysturvan uudistuskin tulee voimaan vasta syyskuussa. Oikea aika arvioida, miten hallituksen uudistukset ovat vaikuttaneet työllisyystilanteeseen, on varmaan vuonna 2026 tai 2027. Silloin voidaan käydä tämä keskustelu.

TYÖNANTAJAT ovat Aallon mukaan hyvin voimakkaalla panostuksella saaneet itselleen mieleisen hallituksen.

– Työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkaukset aiheuttavat sen, että yhteiskuntarauhaan tulee säröjä. Se vaikuttaa politiikan tekemiseen ja myös työmarkkinatoimintaan. Konsensuksen aika on tietyllä tavalla ohi. Jotkut saattavat olla siihen tyytyväisiäkin, hän arvioi.

Kaikki tahot valmistautuvat verrattuna nykyiseen hyvin erilaiseen tapaan neuvotella ja viedä omia ajatuksia sopimuksiin tai lainsäädäntöön, Aalto totesi.

– Vuonna 2026-27 voimme sitten pohtia, menikö kaikki niin kuin ajateltiin. Minun arvioni tänään on se, että ei mennyt. Tulemme näkemään aivan erilaisen maailman muutaman vuoden kuluttua niin poliittisessa kuin työmarkkinatoiminnassa.

Satonen puolestaan lainasi presidentti Mauno Koiviston sanoja: Jos emme varmuudella tiedä, kuinka käy, uskotaan siihen, että käy hyvin.

– Mutta jos emme saa Suomen taloutta oikaistuksi, riippumatta hallituksen väristä, meillä on kyllä riskiä yhteiskuntarauhassa, hän varoitti.

RIITAISAN kevään jälkeen työmarkkinoilla valmistaudutaan syksyllä jo etukäteen vaikeaksi ennakoituun neuvottelukierrokseen.

Aalto muistutti, että työehtosopimuksista neuvotellaan nykyään koko ajan eri aloilla. ”Iso pyörä” Teollisuusliiton aloilla, teknologia- ja kemianteollisuudessa, pyörähtää käyntiin elo-syyskuussa.

– Neuvottelujen eteneminen riippuu paljon siitä, millaisella asennolla työnantajaliitot tulevat pöytiin. Ennusmerkit eivät tässä vaiheessa näytä hyvältä.

Satonen ei lähtenyt arvioimaan seuraavaa palkkakierrosta, koska se on hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen asia.

– En lähde niitä millään lailla neuvomaan. Toki, jos ja kun sellainen ratkaisu löytyisi, että se vahvistaisi Suomen taloutta, siitä hyötyisivät pitkässä juoksussa kaikki.

Perussuomalaisten Bergbomin mukaan poliitikkojen peruskoulussa opetetaan, että poliitikkojen ei kannattaisi sotkeutua työmarkkinapolitiikkaan.

– Luulenpa, että oman puolueeni puheenjohtaja ja tämä yleisö on tyytyväinen, jos minä pidän tässä kohtaa turpani kiinni.

SDP:n Näkkäläjärvi pääsi huomauttamaan, että menneen vuoden perusteella hallituspuolueet eivät muuta ole tehneetkään kuin sotkeutuneet työmarkkinapolitiikkaan.