Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Näkymätön ei pärjää palkkakilvassa – ilman välinehuoltajia ja laitossiivojia ei sairaala toimi, mutta arvostuksessa tämä ei näy

iStock
Esimerkiksi leikkausosastolla välinehuoltajan tekevän tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Välineistön asiantuntemus ja huolto on välinehuoltajien varassa. (Kuvituskuva)

Meneillään olevalla työmarkkinakierroksella Super ja Tehy ovat vaatineet hoitajien palkkojen nostamista vastaamaan muita aloja. Tavoitteena on Teollisuusliiton sopima 3,3 prosentin palkankorotus ja sen päälle 1,8 prosentin tasa-arvoerä.

Heikki Sihto

Demokraatti

Julkisen sektorin työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on muistuttanut, että kunta-alalla on paljon muitakin työntekijäryhmiä, jotka tarvitsevat vastaavan korotuksen. Esimerkistä käyvät sairaaloissa työskentelevät välinehuoltajat ja laitossiivoojat. Kumpaankin tehtävään vaaditaan kolmen vuoden ammattitutkinto, mistä huolimatta lähtöpalkka on 1770,73 euroa (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus).

Pitkään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) välinehuoltajana ja pääluottamusmiehenä toiminut Minna Järvinen muistuttaa, että kun esimerkiksi hoitaja täydentää leikkauskoreja ja ruuvisettejä, tilaa ja jakaa infuusionesteitä sekä katetrointisettejä ovat tehtävät sairaanhoidollisia, mutta kun saman työn tekee välinehuoltaja, ei tehtäviä enää tunnisteta sairaanhoidolliseksi.

Järvinen sanoo esimerkiksi leikkausosastolla välinehuoltajan tekevän tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Avustavien tehtävien osittaisesta päällekkäisyydestä huolimatta Järvisen mukaan välineistön asiantuntemus ja huolto on välinehuoltajien varassa.

– Tällaisessa työyhteisössä leikkausosastoilla kaikkien panosta arvostetaan ja välinehuoltajien arvo ymmärretään, Järvinen sanoo. Hän työskentelee nykyään JHL:n aluetoimitsijana.

Järvinen ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) laitoshuoltajana työskentelevä Päivi Huhtala arvelevat, että heidän ammattiensa huonon palkan ja arvostuksen yhtenä syynä on näkymättömyys. He kuitenkin muistuttavat, että ilman väline- ja laitoshuoltajia sairaaloiden leikkaukset loppuisivat nopeasti.

– Monella on mielikuva, että sairaaloissa on töissä vain lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Heidän näkyvän roolinsa takia kaikki muut tärkeää työtä tekevät työryhmät helposti unohtuvat, Päivi Huhtala sanoo. Hän myös toimii TYKS:ssä pääluottamusmiehenä.

“Ilman meidän työpanostamme loppuisi lääkäreiltä ja hoitajiltakin työt aika nopeasti.”

Huhtala painottaisi palkankorotuksista puhuttaessa koulutusta. Myös Minna Järvinen kirjoitti tästä myös blogissaan.

– Lähihoitajalla, laitoshuoltajalla ja välinehuoltajalla on yhtä pitkä koulutus ja tarvittavien opintopisteiden määräkin on sama. Sairaalaympäristössä siivoamisella on myös aika kova vaatimustaso, Huhtala sanoo.

Jos sairaaloihin halutaan jatkossakin laitoshuoltajia, pitäisi Huhtalan mielestä parantaa palkkojen lisäksi myös alan arvostusta.

– Siivoaminen ei taida olla mikään trendiala, mutta ilman meidän työpanostamme loppuisi lääkäreiltä ja hoitajiltakin työt aika nopeasti.

Huhtala ei hyväksy työnantajien näkemystä, jonka mukaan mahdollisten palkankorotusten takia kunnat joutuisivat vähentämään väkeä.

– Kunnat maksavat meidän palkkamme ja ymmärrän toki kuntien vaikean taloustilanteen, mutta esimerkiksi TYKS:ssä potilasmäärä on vuosi vuodelta kasvanut, mutta henkilöstömäärä on ainakin viimeiset kaksi vuotta pysynyt samana. Olemme varsin tuottavia, mutta palkassa tämä ei ole näkynyt. Tässä tilanteessa työntekijöiden vähentäminen vaikuttaisi myös hoitomääriin, Päivi Huhtala arvioi.

– Kunta-alalla tarvitaan kunnon korotukset kaikille työntekijäryhmille. Välinehuoltajien kohdalla ei ole edes kyse kovin suuresta joukosta. Meitä on Suomessa noin 1 500. Olemme aika pieni avainryhmä hoitotyössä, Järvinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE