”Näpit irti rahastoista” – Keinot kohentaa eläkeläisten asemaa herättävät tunteita

Kuva: Getty Images
Mummon euro on 66 senttiä. Kimmo Kiljunen kysyi, kuka Elli Eläkeläinen vastustaa sitä, että palkkaindeksin palauttaminen toisi Ellin työeläkkeeseen 500 euroa lisää kuukaudessa.

Eläkeläisten toimeentulo ja erilaiset vaihtoehdot sen parantamiseksi ovat herkkä aihe. Eläkeläisten asema, erityisesti yhä useamman ajautuminen lähelle köyhyysriskiä, nousivat suurimmiksi huolenaiheiksi eduskunnan kansalaisinfon eläkeläiskeskustelussa.

Pohjana keskustelulle oli valtiotieteen tohtorin, pitkään SDP:n kansanedustajana toimineen Kimmo Kiljusen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on palauttaa työeläkeindeksi palkkatasoindeksiksi.

Kiljunen perustelee aloitettaan sillä, että nykyinen työeläkeindeksi eli niin sanottu taitettu indeksi ei ylläpidä työeläkkeen ostovoimaa palkansaajien elintason noustessa. Näin eläkeläisten tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen.

Aloite on kerännyt jo yli 71 000 allekirjoittajaa, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Toinen Kiljusen sydämenasia on työeläkerahastojen paisuminen kuin pullataikina.

– Eläkerahastoista ei ole käytetty euroakaan nykyeläkkeisiin, Kiljunen sivalsi kansalaisinfossa.

Hänen mielestään eläkerahastojen tuotosta voisi nipistää helposti vähän eläkkeiden maksuun.

Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten ei kuitenkaan alkaisi purkaa rahastoja.

– Näpit irti eläkerahastoista, hän totesi hyvin ykskantaan.

Hän muistutti, että rahastot on perustettu, jotta eläkkeitä voidaan maksaa myös tulevaisuudessa. Ongelmana Hellsten piti sitä, että tuottoja ei välttämättä sijoiteta turvaavasti, kun varoista yhä suurempi osa on pistetty osakkeisiin.

Hellsten ei pidä taitettua indeksiä suurimpana ongelmana, kun tavoitteena on eläkeläisten köyhyyden taltuttaminen.

– Köyhyys johtuu pienistä palkoista, repaleisista työurista ja siitä, että me elämme yhä pitempään.

Hellstenin mielestä ainoa järkevä tapa olisi nostaa kansaneläkkeen tasoa.

– Köyhien eläkeläisten määrä vähenee vain, jos kansaneläkkeen perusosaa nostetaan takuueläkkeen tasolle, hän korosti.

Hellsten pitää Kiljusen tavoin epäkohtana, että eläkeläisiä verotetaan tiukemmin kuin palkansaajia. Hän ei hyväksy esimerkiksi ”raippaveroa”, joka rokottaa hyvätuloisia eläkeläisiä – joita heitäkin on.

EKL:n puheenjohtaja ihmetteli myös sitä, miksi palkansaajien työeläkemaksua kutsutaan vääristelevästi veroksi, kun se on vakuutusmaksu.

Keskeisenä Hellsten piti sitä, että indeksijärjestelmä suosisi pieniä eläkkeitä – puhtaista prosenteista pitäisi siis päästä eroon.

Työeläkevakuuttajat TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa ei niellyt Kiljusen arviota, että työeläkerahastoista ei olisi herunut euroakaan nykyeläkkeisiin.

– Ihan joka euro kuluu menneiden, nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen. Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Elomaa kantoi huolta siitä, että rahastoja purkamalla ongelmat kasattaisiin seuraavan sukupolven harteille.

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.

”Just saying” – Nasima Razmyarilta viesti eronneelle Mikael Jungnerille

Kuva: Jari Soini
Apulaispormestari Nasima Razmyar on toiminut aikanaan Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana. Jungner oli SDP:n kansanedustaja 2011–2015.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on tviitannut SDP:n entiselle puolusihteerille ja kansanedustajalle Mikael Jungnerille, joka ilmoitti eilen eroavansa sosialidemokraattisesta puolueesta.

– Olet Mikael Jungner hyvä demari. Sääli, että erosit puolueesta. Sisäisestä demariudestasi et pääse ihan niin helposti, Razmyar viestittää.

– Just saying, Razmyar päättää, kuten Jungnerilla on ollut tapana kirjata tviittiensä perään.

Työhistoriassaan Nasima Razmyar on toiminut muun muassa Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on ottanut kantaa Jungnerin eroon puolueesta.

Hän pitää Jungnerin ratkaisua valitettavana.

– SDP:ssä on (ja tarvitaan) liberaaleja näkemyksiä. Ne mahtuva hyvin edistysmielisen hyvinvointipuolueen agendalle, Tuppurainen kirjoittaa.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne harmitteli Helsingin Sanomissa Jungnerin eroa.

– Harmittava asia, kun luova ja aktiivinen kaveri eroaa. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ole täysin yllättynyt siitä, että hän sanoi kulkeneensa pikkuisen eri suuntaan, Rinne toteaa.

”Muuten…” – Jussi Halla-aho: Puoluekokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä erota perussuomalaisista ennen kokousta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sininen tulevaisuus rp. järjestää perustavan puoluekokouksen Tampereella huomenna lauantaina. Perussuomalaisista irronnut uusi puolue tähtää seuraaviin eduskuntavaaleihin alle kahden prosentin gallupkannatuksesta.

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho jatkaa kokouksen alla puolueiden välillä ollutta kiistaa.

”Sinisten toiminnassa on useita henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole vapaaehtoisesti luopuneet perussuomalaisten jäsenyydestä. Useimmat puolueet edellyttävät säännöissään, että niiden jäsenet eivät kuulu mihinkään toiseen puolueeseen. Oletan, että näin on sinisissäkin”, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Halla-aho sanoo muistuttavansa ystävällisesti, että kokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä ennen kokousta erota perussuomalaisista, elleivät ole sitä aiemmin tehneet.

”Muuten on mahdollista, että heidän jäsenyytensä sinisissä on pätemätön, samoin kokouksessa suoritetut äänestykset. Olettaen, että äänioikeus kokouksessa on vain puolueen jäsenillä.”