”Näpit irti rahastoista” – Keinot kohentaa eläkeläisten asemaa herättävät tunteita

Kuva: Getty Images
Mummon euro on 66 senttiä. Kimmo Kiljunen kysyi, kuka Elli Eläkeläinen vastustaa sitä, että palkkaindeksin palauttaminen toisi Ellin työeläkkeeseen 500 euroa lisää kuukaudessa.

Eläkeläisten toimeentulo ja erilaiset vaihtoehdot sen parantamiseksi ovat herkkä aihe. Eläkeläisten asema, erityisesti yhä useamman ajautuminen lähelle köyhyysriskiä, nousivat suurimmiksi huolenaiheiksi eduskunnan kansalaisinfon eläkeläiskeskustelussa.

Pohjana keskustelulle oli valtiotieteen tohtorin, pitkään SDP:n kansanedustajana toimineen Kimmo Kiljusen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on palauttaa työeläkeindeksi palkkatasoindeksiksi.

Kiljunen perustelee aloitettaan sillä, että nykyinen työeläkeindeksi eli niin sanottu taitettu indeksi ei ylläpidä työeläkkeen ostovoimaa palkansaajien elintason noustessa. Näin eläkeläisten tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen.

Aloite on kerännyt jo yli 71 000 allekirjoittajaa, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Toinen Kiljusen sydämenasia on työeläkerahastojen paisuminen kuin pullataikina.

– Eläkerahastoista ei ole käytetty euroakaan nykyeläkkeisiin, Kiljunen sivalsi kansalaisinfossa.

Hänen mielestään eläkerahastojen tuotosta voisi nipistää helposti vähän eläkkeiden maksuun.

Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten ei kuitenkaan alkaisi purkaa rahastoja.

– Näpit irti eläkerahastoista, hän totesi hyvin ykskantaan.

Hän muistutti, että rahastot on perustettu, jotta eläkkeitä voidaan maksaa myös tulevaisuudessa. Ongelmana Hellsten piti sitä, että tuottoja ei välttämättä sijoiteta turvaavasti, kun varoista yhä suurempi osa on pistetty osakkeisiin.

Hellsten ei pidä taitettua indeksiä suurimpana ongelmana, kun tavoitteena on eläkeläisten köyhyyden taltuttaminen.

– Köyhyys johtuu pienistä palkoista, repaleisista työurista ja siitä, että me elämme yhä pitempään.

Hellstenin mielestä ainoa järkevä tapa olisi nostaa kansaneläkkeen tasoa.

– Köyhien eläkeläisten määrä vähenee vain, jos kansaneläkkeen perusosaa nostetaan takuueläkkeen tasolle, hän korosti.

Hellsten pitää Kiljusen tavoin epäkohtana, että eläkeläisiä verotetaan tiukemmin kuin palkansaajia. Hän ei hyväksy esimerkiksi ”raippaveroa”, joka rokottaa hyvätuloisia eläkeläisiä – joita heitäkin on.

EKL:n puheenjohtaja ihmetteli myös sitä, miksi palkansaajien työeläkemaksua kutsutaan vääristelevästi veroksi, kun se on vakuutusmaksu.

Keskeisenä Hellsten piti sitä, että indeksijärjestelmä suosisi pieniä eläkkeitä – puhtaista prosenteista pitäisi siis päästä eroon.

Työeläkevakuuttajat TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa ei niellyt Kiljusen arviota, että työeläkerahastoista ei olisi herunut euroakaan nykyeläkkeisiin.

– Ihan joka euro kuluu menneiden, nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen. Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Elomaa kantoi huolta siitä, että rahastoja purkamalla ongelmat kasattaisiin seuraavan sukupolven harteille.

Rinne: Trumpin puheen perusteella Yhdysvallat käpertyy

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yhdysvallat käpertyy Donald Trumpin virkaanastujaispuheen perusteella, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne Twitterissä. Rinteen mielestä nyt tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä.


Myös SDP:n puheenjohtajapaikkaa tavoitteleva Tytti Tuppurainen luonnehti puhetta tuoreeltaan Twitterissä. Hänen mukaansa se oli ”juuri niin paha kuin pelkäsimme”.

Keskustelua aiheesta

Terrafame-riemu ennenaikaista? – KL: Käyttökate ilman arvonmuutosta edelleen pakkasella

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kaivosyhtiö Terrafame kertoi torstaina kannattavuutensa parantumisesta. Yhtiön mukaan sille kertyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä käyttökatetta toimintakulujen vähentämisen jälkeen 16 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 12,2 miljoonaa euroa.

Kauppalehden mukaan tuloslukujen tarkempi tarkastelu paljastaa, että positiivinen tulos on saatu aikaan keskeneräisen tuotannon arvon muutoksella, joka johtuu tuotantoprosessissa olevan malmin määrän kasvusta sekä nikkelin ja sinkin hintojen noususta.

Arvon muutos paransi Kauppalehden mukaan yhtiön raportoitua tulosta 47,2 miljoonalla eurolla. Ilman arvon muutosta yhtiön käyttökate olisi ollut edelleen 31,2 miljoonaa euroa miinuksella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lindtman Ylellä: Väyläyhtiön kohtalo ratkaistava viimeistään helmikuun alussa – ”Eilen klo 10 autokauppa pysähtyi”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. joulukuuta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman syyttää liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelemää liikenneverkkosuunnitelmaa autokaupan pysähtymisestä.

Lindtman totesi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä, ettei hallitus voi lykätä ratkaisuaan liikenneverkkoyhtiöstä huhtikuun kehysriiheen saakka, kuten ministeri Berner esitti torstain tiedotustilaisuudessa.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään. Edellytän, että hallitus ilmoittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun eduskunta aloittaa, mitä se aikoo tälle esitykselle tehdä. Ja kertoa, aikooko se valmistella tämän parlamentaarisesti niin, että se kestää yli vaalikauden, Lindtman sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Lindtman antoi iltapäivällä Twitterissä palautetta myös Bernerin selvitystä kehuneelle pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).

”Aiotte siis pitää autokaupan löysässä hirressä koko kevään. Tämäkin päätös yli kuntavaalien. Vastuuton linja! @juhasipila”, Lindtman tviittasi.

Kommentti: ”Paholainen, järjestän sinut vankilaan” – tätäkö soppatykeillä ja tupailloissa on luvassa?

Kuva: Lehtikuva

Vaalikampanjassa saa loukata, mutta ei valehdella. Tätä mieltä on enemmistö suomalaisista hiljattain ilmestyneen Kunnallisalan kehittämissäätiön mielipidetutkimuksen mukaan.

– Sinä olet paholainen. Minä järjestän sinut vankilaan, jos pääsen presidentiksi. Sinulla on valtavasti vihaa sydämessäsi.

– Tässä on mies, joka on kutsunut naisia sioiksi, laiskureiksi ja koiriksi.

Miltä tuo edellä oleva tuntuu? Tämäntasoista taisteluako Suomessa todellakin halutaan, kun halutaan kansakunnan parhaat voimat päättämään maan asioista?

Yhdysvaltain, ehkä jopa maailman, likaisimman presidentinvaalin voittanut Donald Trump vannoo virkavalansa tänään alkuillasta Suomen aikaa. Loanheitto näytti näin lopputuloksen kannalta kannattavan, mutta Trumpilla on kova työ saada koko Amerikan kansa edes jollain lailla luottamaan itseensä.

– Halusin lyödä muutamia puhujia niin lujaa, että heidän päänsä pyörisivät, Trump uhosi heinäkuussa demokraattien puoluekokouksen aikaan.

– Sanoin kaikille republikaaneille, demokraateille ja muille läpi maan, että on aika yhdistyä yhdeksi yhtenäiseksi kansaksi, hän taas totesi voiton ratkettua.

Miten tuohon vetoomukseen suhtautuu, on kuulijan korvissa.

Voidaanpa jopa kilvoitella, kuka pahimmin satuttaa.

67 prosenttia suomalaisista pitää siis tutkimuksen mukaan vain hyvänä että, ”vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä”. Yhdysvaltojen vaalin viitoittamaa tietä on hyvä jatkaa. Trump ehti loukata kampanjansa aikana ainakin suuren joukon mustia, muslimeja, naisia, vammaisia vastaehdokkaansa Hillary Clintonin lisäksi.

Suomessa valmistaudutaan kevään kuntavaaleihin. Jos siis kansan ääntä kuunnellaan, voidaan kuulla mielenkiintoisia mittelöitä, kun soppatykeillä ja tupailloissa käydään kiivaita turpakäräjiä. Siinä lyödään kuin vierasta sikaa niin omia kuin toisen puolueen kandidaatteja. Voidaanpa jopa kilvoitella, kuka pahimmin satuttaa. Ja kansa tykkää.

Mutta valehtelua, ainakaan tahallaan, suomalaisten enemmistö (62%) ei vaalikampanjassa suvaitse. Tämä on näkynyt jo jonkin aikaa hallituksen hupenevina kannatuslukuina. Mutta mitä jos sekä loukkaa, jota suomalaiset eivät pidä niin pahana, että puhuu potaskaa? Todennäköisesti ristiriita on liian kova: parasta jäädä nukkumaan.

Sipilä ylistää Berneriä: ”Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Pääministeri Juha Sipilä hehkuttaa ministeri Anne Bernerin liikenne-esityksiä.

”Hallituspuolueet päättivät tällä viikolla, että selvitys laitetaan kuulemiskierrokselle ja että aiheesta käydään kattava asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu ennen mahdollisen hallituksen esityksen laatimista. Tämä on uutta poliittista kulttuuria – rohkeaa ja avointa. Siihen ei olla Suomessa totuttu.”

”Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton. Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu.”

Sipilän mukaan aloite on tärkeä ja tervetullut.

”Siinä pyritään viimeinkin tekemään jotain uutta ja erilaista liikenneverkon rapautumiskehityksen pysäyttämiseksi ja valmistautumaan hyvissä ajoin murrokseen, jossa polttomoottoreista siirrytään enenevästi sähkökäyttöisiin autoihin ja autojen omistamista koskevat preferenssit muuttuvat merkittävästi.”

Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi.

Sipilä listaa blogissaan ”muutama huomion keskusteluun”:

”Ministeri Berner on toteuttanut hallituksen antaman selvitystehtävän ja tehnyt sen hyvin. Kyse ei tietenkään ole yksityistämisestä, kansallisomaisuuden myymisestä tai markkinavoimien päästämisestä rellestämään Suomen teillä. Uudet palvelukonseptit on helpointa toteuttaa yhtiömuodon kautta.”

”Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi. Ongelma on ollut pikemminkin se, että ideoita ei ole ollut eikä uudistuksia ole saatu aikaiseksi.”

Sipilän mukaan ehdotusten tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin.

”Berner ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta valmistelusta. Jos ja kun kuulemiskierroksella ja sen jälkeen mahdollisella lausuntokierroksella ja hallituksen sisäisessä arvioinnissa tulee esille asioita, joiden vuoksi esityksen linjauksia on tarpeen muuttaa, niin niitä muutetaan. Kyseessä on prosessi ja hallitus pyrkii aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällainen valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat myös uudenlaista poliittista kulttuuria.”