ehdokasmainos

“Näpit irti rahastoista” – Keinot kohentaa eläkeläisten asemaa herättävät tunteita

Kuva: Getty Images
Jermu Laine
Kirjoittaja on entinen SDP:n kansanedustaja ja kolminkertainen ministeri.
Mummon euro on 66 senttiä. Kimmo Kiljunen kysyi, kuka Elli Eläkeläinen vastustaa sitä, että palkkaindeksin palauttaminen toisi Ellin työeläkkeeseen 500 euroa lisää kuukaudessa.

Eläkeläisten toimeentulo ja erilaiset vaihtoehdot sen parantamiseksi ovat herkkä aihe. Eläkeläisten asema, erityisesti yhä useamman ajautuminen lähelle köyhyysriskiä, nousivat suurimmiksi huolenaiheiksi eduskunnan kansalaisinfon eläkeläiskeskustelussa.

Pohjana keskustelulle oli valtiotieteen tohtorin, pitkään SDP:n kansanedustajana toimineen Kimmo Kiljusen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on palauttaa työeläkeindeksi palkkatasoindeksiksi.

Kiljunen perustelee aloitettaan sillä, että nykyinen työeläkeindeksi eli niin sanottu taitettu indeksi ei ylläpidä työeläkkeen ostovoimaa palkansaajien elintason noustessa. Näin eläkeläisten tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen.

Aloite on kerännyt jo yli 71 000 allekirjoittajaa, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Toinen Kiljusen sydämenasia on työeläkerahastojen paisuminen kuin pullataikina.

– Eläkerahastoista ei ole käytetty euroakaan nykyeläkkeisiin, Kiljunen sivalsi kansalaisinfossa.

Hänen mielestään eläkerahastojen tuotosta voisi nipistää helposti vähän eläkkeiden maksuun.

Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten ei kuitenkaan alkaisi purkaa rahastoja.

– Näpit irti eläkerahastoista, hän totesi hyvin ykskantaan.

Hän muistutti, että rahastot on perustettu, jotta eläkkeitä voidaan maksaa myös tulevaisuudessa. Ongelmana Hellsten piti sitä, että tuottoja ei välttämättä sijoiteta turvaavasti, kun varoista yhä suurempi osa on pistetty osakkeisiin.

Hellsten ei pidä taitettua indeksiä suurimpana ongelmana, kun tavoitteena on eläkeläisten köyhyyden taltuttaminen.

– Köyhyys johtuu pienistä palkoista, repaleisista työurista ja siitä, että me elämme yhä pitempään.

Hellstenin mielestä ainoa järkevä tapa olisi nostaa kansaneläkkeen tasoa.

– Köyhien eläkeläisten määrä vähenee vain, jos kansaneläkkeen perusosaa nostetaan takuueläkkeen tasolle, hän korosti.

Hellsten pitää Kiljusen tavoin epäkohtana, että eläkeläisiä verotetaan tiukemmin kuin palkansaajia. Hän ei hyväksy esimerkiksi “raippaveroa”, joka rokottaa hyvätuloisia eläkeläisiä – joita heitäkin on.

EKL:n puheenjohtaja ihmetteli myös sitä, miksi palkansaajien työeläkemaksua kutsutaan vääristelevästi veroksi, kun se on vakuutusmaksu.

Keskeisenä Hellsten piti sitä, että indeksijärjestelmä suosisi pieniä eläkkeitä – puhtaista prosenteista pitäisi siis päästä eroon.

Työeläkevakuuttajat TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa ei niellyt Kiljusen arviota, että työeläkerahastoista ei olisi herunut euroakaan nykyeläkkeisiin.

– Ihan joka euro kuluu menneiden, nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen. Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Elomaa kantoi huolta siitä, että rahastoja purkamalla ongelmat kasattaisiin seuraavan sukupolven harteille.

D-studio: Kuntavaaleissa suuri sekaannusvaara – “Tilanne hullunkurinen”

D-Studion lauantaivieras, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee sote-kysymysten nousevan kuntavaalien teemaksi siitäkin huolimatta, että hallituksen kaavailema maakuntauudistus siirtäisi toteutuessaan niitä koskevan päätöksenteon kunnilta pois.

Eli kuntalaiset saattavat keväällä äänestää edustajia huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka kuntapäättäjillä ei ole siihen enää valtuuksia.

Paananen myöntää, että tilanne on hullunkurinen. SDP yritti Paanasen mukaan tarjota hallitukselle oppia, että uudistuksia pitäisi tehdä yksi kerrallaan.

– Tästä opista ei haluttu viisastua. Nyt hallitus tekee sekä maakuntauudistusta että sote-uudistusta yhtäaikaa. Tähän mennessä tästä ei ole tullut yhtään mitään, kun on yritetty haukata liian suuri pala kerrallaan.

D-Studio on Demokraatin poliittinen ajankohtaisohjelma verkossa.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Keskustelua aiheesta