Turva – Hymy

Nasima Razmyar: Helsinki tarttuu syrjäytymiseen tosissaan

Nasima Razmyar kantaa huolta eriarvoistumisesta ja syrjäytymisestä.

Helsingin budjettineuvottelut saatiin päätökseen viime viikonloppuna. Apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) iloitsee erityisesti siitä, että ensi vuoden budjetissa panostetaan eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen.

Razmyar kertoo, että syrjäytymiseen ehkäisyyn varattiin viiden miljoonan erillinen määräraha. Merkittävin työ lasten ja nuorten tasavertaisen tulevaisuuden turvaamiseksi tehdään kuitenkin jo päiväkodissa ja koulussa.

– Siksi Helsinki satsaa jatkossa useita miljoonia euroja eriarvoisuuden vähentämiseen. Koulujen ja päiväkotien lisäresurssit kohdistetaan sinne, missä tukea eniten tarvitaan.

Syrjäytymisen ehkäisyn erillisraha on tarkoitettu uusiin hankkeisiin yli toimialarajojen. Helsingissä on kertynyt monia hyviä kokemuksia vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorien tukemisesta. Hyväksi osoittautuneita hankkeita jatketaan, ja uusia kehitetään edelleen. Tässä työssä on mukana useita kolmannen sektorin toimijoita, esimerkiksi paljon julkisuudessa ollut Me-säätiö.

Razmyar on tyytyväinen, että budjetissa varattiin riittävät resurssit strategian tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Hänen johtamallaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla panostetaan nyt erityisesti lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseen ja helsinkiläisten liikunnallisuuden tukemiseen.

– Ihmisten hyvinvointi on muutakin kuin pelkkää fyysistä terveyttä. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut liikuttavat myös ihmisen mieltä, toteaa Razmyar.

Razmyarin mukaan tavoitteena on rakentaa kaupunkia, joka houkuttaa liikkeelle ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Uusi keskustakirjasto Oodi rakentuu koko kaupungin olohuoneeksi, ja samalla budjetissa turvataan myös lähikirjastojen tulevaisuus.

– Kulttuuri, liikunta, lukeminen ja ihmisten tapaaminen tunnetusti vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin positiivisesti. Toivon, että pystymme jatkossa tarjoamaan helsinkiläiselle yhä enemmän mielen ja kehon liikettä.

Keskustelua aiheesta

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

Työväki messuaa Malmin kirkossa – Ilkka Kantola saarnaa

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Helsingin Malmin kirkossa vietetään ensi sunnuntaina Työväen kirkkopyhää. Messuun on kutsuttu SDP:n eturivin vaikuttajia erilaisiin tehtäviin.

Saarnan pitää kansanedustaja, arkkipiispaksi ehdolla oleva Ilkka Kantola (kuvassa). Tekstinlukijana toimii kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Messu alkaa Malmin kirkossa 21. tammikuuta kello 10, jonka jälkeen juodaan kirkkokahvit.

Keskustelua aiheesta

Tar­ja Ha­lo­nen Hel­sin­gin yli­opis­ton hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si

Kuva: Jari Soini
– Si­vis­tyk­seen, kou­lu­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen teh­tä­vät pe­rus­si­joi­tuk­set ovat eh­dot­to­man tär­kei­tä, Tarja Halonen sanoo.

Helsingin yliopiston hallitus valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen presidentti Tarja Halosen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Teija Tiilikainen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta, 1.1.2018–31.12.2021.

Halonen näkee yliopiston merkityksen yhteiskunnassa monella tasolla.

– Suomella on mahdollisuus pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja pitää huolta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Opetuksella, tutkimuksella ja innovaatioilla on tässä työssä iso merkitys, hän toteaa.

– Vaikka ajan tasalla pysyminen ja kilpailussa selviäminen ovat tärkeitä asioita, toivon, että yliopiston puolella voidaan pitää näköalaa tätä laajempana. Tämän vuoksi sivistykseen, koulutukseen ja tutkimukseen tehtävät perussijoitukset ovat ehdottoman tärkeitä. Toivon myös, että suomalaisten perinteinen suuri kunnioitus tätä sektoria kohtaan säilyy, Halonen lisää.

”Hallituksen puheenjohtajana koetan käyttää hyväkseni sitä kansainvälistä kosketuspintaa ja kokemusta, jota minulla on.”

Yksi ensimmäisistä tehtävistä uudella hallituksella on päättää keväällä 2018 yliopiston seuraavasta rehtorista. Helsingin yliopiston hallitus näkyy myös yliopiston ulkopuolella.

– Helsingin yliopistolla on jo tunnustettu asema sekä suomalaisessa tiede- ja kulttuurielämässä että kansainvälisesti. Yliopiston hallitus kattaa hyvin yhteiskunnan eri sektoreita ja voi verkottua sekä Suomessa että kansainvälisesti entistä aktiivisemmin. Hallituksen puheenjohtajana koetan käyttää hyväkseni sitä kansainvälistä kosketuspintaa ja kokemusta, jota minulla on, Halonen sanoo.

”Ei kaatunut islamofobiaan eikä rasismiin” – Abdirahim Hussein kirjoittaa Helsingin suurmoskeijahankkeesta US-puheenvuorossa

Kuva: Jari Soini

Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein (sd.) kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuorossaan Helsingin suurmoskeijahankeesta, joka kaatui jo ennen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi pääsyään.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esitti viime viikolla kaupunginhallitukselle, ettei se varaa tonttia suurmoskeijahanketta varten.

Husseinille tämä ei ollut yllättävää: suunnitelmalla oli alusta saakka enemmän vastustajia kuin puoltajia.

– Suurimmaksi kynnyskysymykseksi näyttää julkisessa keskustelussa nousseen ulkomaalaisen rahoituksen suuri rooli ja pelko siitä, miten se altistaisi moskeijan mahdolliselle ulkoapäin tulevalle ideologiselle vaikuttamiselle, Hussein kirjoittaa.

– Olen itsekin pyytänyt hankkeen vetäjiltä vastauksia erinäisiin selventäviin kysymyksiin. Osaan on vastattu, osaan ei, hän toteaa.

Husseinin mukaan ilmeisesti nekään tahot, jotka näitä keskusteluja ovat virallisella tasolla käyneet, eivät ole olleet tyytyväisiä niihin vastauksiin, joita heille on suotu.

– Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei minkään fundamentalisti-ideologian leviäminen Suomeen ole meidän muslimienkaan toiveissa. Käytännössä esimerkiksi kaikki tänne pakolaisina päätyneet muslimit ovat paenneet juuri sitä ja sen varjolla harjoitettavaa politiikkaa.

Asiasta on valtuustokollegojen kanssa keskusteltu koko syksy. Myös suurin osa heistä on Husseinin mukaan ilmaissut huolensa ulkomaalaisen rahoituksen suuresta osuudesta, mutta sitäkin enemmän oltu huolissaan moskeijan vuosittaisista, 6-7 miljoonan euron käyttökustannuksista.

– Muslimina, helsinkiläisenä ja kaupunginvaltuutettuna olen kuitenkin sitä mieltä, että muslimeilla pitäisi olla oma tehtäväänsä rakennettu, sen toimivuus mielessä suunniteltu rukoushuone. Eli moskeija.

Hankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B.

Hussein huomauttaa, että Helsingissä ei ole ainoatakaan kunnollista moskeijaa.

– Suurmoskeijahankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B. Luovutaanko koko suurmoskeijaunelmasta? Tuleeko sen tilalle suunnitelma pienemmästä/ pienemmistä moskeijoista? Aletaanko uutta rakennuspaikkaa etsiä jostain Helsingin ympäryskunnista? Toivon todella, että näin ei käy: suurin osa muslimiyhteisöstä asuu nyt ja tulee asumaan myös tulevaisuudessa täällä pääkaupungissa.

Hussein jatkaa, että muslimiväestö maassamme kasvaa. Ja sen myötä myös heidän osallisuutensa, näkyvyytensä ja vaikuttavuutensa politiikassa.

– Uskonkin, että jossain vaiheessa Helsinki tulee havahtumaan siihen, että veronmaksajia ovat muslimitkin. Ehkäpä tällöin myös kaupungin halukkuus heidän tarpeidensa huomioon ottamiseen tulee kasvamaan, hän pohtii US-kirjoituksessaan.

Helsingin ympäristölautakunta torppasi yksimielisesti suurmoskeijahankkeen

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen
Suurmoskeijalla ja sen monitoimikeskuksella on tonttivaraus Hanasaaren alueelle.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, ettei se varaa tonttia suurmoskeijahanketta varten.

Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan tänään. Päätös oli yksimielinen, kertoo lautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) STT:lle.

Syyksi lautakunta nimeää hankkeen laajuuden ja siihen liittyvät avoimet kysymykset ja epävarmuustekijät, kuten hankkeen rahoituksen alkuperä sekä mahdolliset rahoituslähteiden vaikutukset.

Kaupunginhallituksen on määrä päättää asiasta ensi maanantaina.

Lautakunta perustelee kantaansa muun muassa hankkeen laajuudella tai edelleen avoinna olevilla kysymyksillä ja erilaisilla epävarmuustekijöillä etenkin rahoituksen osalta. Moskeijan lisäksi rakennukseen on ollut tarkoitus rakentaa monitoimitiloja, esimerkiksi uimahalli.

Rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.

Myös ulkoministeriön mukaan rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset, ja sen tekemän arvion mukaan eri uskontokuntien jännitteet voisivat heijastua tämänkaltaisten hankkeiden kautta myös Suomeen.
STT kertoi jo eilen, että enemmistö lautakunnan jäsenistä vastustaa niin kutsuttua suurmoskeijahanketta.

STT:n kyselyssä seitsemän lautakunnan kolmestatoista jäsenestä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta. Yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. STT sai kyselyä varten kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä.

Juttua päivitetty lisätiedoin.