Politiikka
21.6.2018 10:16 ・ Päivitetty: 21.6.2018 10:16
“Nato-haukkojen” väitteet hataralla pohjalla – SDP:n Kari: “Jännite Suomen ja Venäjän välillä nousisi uudelle tasolle”
Dagens Nyheter ja Turun Sanomat julkaisivat kuluneella viikolla yhteiskirjoituksen, jossa joukko ruotsalaisia ja suomalaisia ulkopolitiikan asiantuntijoita vaati naapurimaiden yhteistä hakeutumista sotilasliitto Naton jäseneksi.
Kirjoituksen allekirjoittajat perustelivat kannanottoaan sillä, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi paitsi niiden myös koko pohjoisen Euroopan turvallisuutta.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) ei pidä kirjoitusta tai sen perusteluja yllättävinä. Hän huomauttaa, että kirjoittajat ovat enimmäkseen pitkäaikaisia tunnettuja Nato-jäsenyyden kannattajia.
Erityisesti Kari ei niele väitettä siitä, että Naton jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta.
– Se on hataralla pohjalla. Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden purkaminen ja Naton jäseneksi hakeutuminen johtaisivat ulkomaisten aseiden ja sotaharjoitusten määrän rajuun kasvuun, joista kummastakaan ei ole vakauden takeeksi.
Hän varoittaa, että varustelun ja vastakkainasettelun lisääntyminen pakottaisi Venäjän reagoimaan ja vahvistamaan sotilaallista läsnäoloa Suomen itärajan tuntumassa.
– Jännite Suomen ja Venäjän välillä nousisi uudelle tasolle.
Lisää aiheesta
“Suomen oma puolustusratkaisu nauttii luottamusta molemmissa ilmansuunnissa.”
Kari ei pidä ylipäänsä ajankohtaisena keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Niin eduskunta kuin Suomen kansakin suhtautuvat siihen torjuvasti. Viimeaikaisissa selonteoissakin kannatetaan Suomen nykyisen puolustusratkaisun vahvistamista.
Hän haastaa myös väitteen siitä, että yhteinen harjoitustoiminta Nato-maiden kanssa olisi vienyt Suomea tai Ruotsia lähemmäs sotilasliiton jäsenyyttä. Kari muistuttaa, että harjoitusten juuret ulottuvat yli 20 vuoden taakse.
– Niissä on kyse Suomen ja Ruotsin erikseen ja yhdessä rakentamasta tiiviistä läntisestä puolustusyhteistyöstä. Se hyödyttää kaikkia osapuolia. Samalla on tunnustettu, että Natoon voi joko liittyä tai olla liittymättä, eikä näiden vaihtoehtojen keskellä ole välimuotoa.
Kari muistuttaa, että Suomi yhdessä Ruotsin kanssa muodostaa pohjoisen Itämeren alueelle merkittävän vakautta tuovan sotilaallisen liittoutumattomuuden vyöhykkeen. Sen painoarvo tunnustetaan niin idässä kuin lännessäkin. Osoituksena siitä Kari pitää vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä, jossa Ruotsi ja Suomi ovat onnistuneet pitäytymään varustelukierteen ja konfliktien ulkopuolella.
– Suomen oma puolustusratkaisu, joka perustuu vahvoihin puolustusvoimiin saa kiitosta ja nauttii luottamusta molemmissa ilmansuunnissa.
Hän painottaa, että perusta on kansalaisten puolustustahdossa, joka ei ole horjunut vuosikymmenten saatossa horjunut.
– Nyt jopa Ruotsi on tekemässä paluuta takaisin Suomen mallin mukaiseen yleiseen asevelvollisuuteen nojaavan puolustusratkaisuun, Kari huomauttaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.