Nato-jäsenyydellä on konkreettisia puolustuspoliittisia hyötyjä Suomelle, siitä ei kenelläkään Ukrainan kohtaloa seuranneella liene epäselvyyttä.

Samalla Natossa oleminen ja toimiminen voi joissain yhteyksissä heijastua turvallisuuteemme myös negatiivisesti. Yksi näistä riskeistä on kansainvälisen jihadismin muodostaman uhkan kasvu.

Tällä hetkellä Suojelupoliisin arvion mukaan Suomeen kohdistuvan ääri-islamistisen terrorismin uhka on edelleen sama kuin jo muutaman vuoden ajan, eli kohonnut.

Ääri-islamistiseen terrorismiin osallistuvat ja sitä tukevat ryhmät kautta maailman todennäköisesti huomaavat Suomen uuden tilanteen. Meistä tulee ikään kuin tärkeämpi maali jihadistien vihollishierarkiassa.

KÄYTÄNNÖSSÄ Suomi ei saanut jihadistisessa viestinnässä juuri lainkaan huomiota osakseen ennen 2010-lukua.

Tiettävästi ainut tätä edeltänyt esimerkki oli al-Qaidan silloisen kakkosmiehen, Aiman al-Zawahirin, uutisoitu kommentti virtuaalisessa keskustelutilaisuudessa 2000-luvun alkupuolella. Siinä hän totesi, että on syynsä, miksi al-Qaida “ei hyökkää brasilialaisten turistien kimppuun Suomessa.”

(Muissa Pohjoismaissa on ollut toisin. Esimerkiksi Tanska joutui arabimaissa mellakoiden kohteeksi vuosina 2005-2006 paikallislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista.)

Suomen puolustusvoimat osallistui jo 2000-luvun alussa sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin muslimienemmistöisillä alueilla, Libanonista ja Afganistanista aina Somalian rannikolle asti. Tämä ei todennäköisesti silti vaikuttanut merkittävästi terrorismin uhkaan täällä.

VASTA Isis-terroristijärjestö alkoi lisätä viestinnässään Suomen näkyvyyttä. Osittain syynä oli se, että Suomi osallistui järjestön islamilaisen kalifaatin vastaiseen liittoumaan ja koulutti muun muassa kurditaistelijoita vuodesta 2015 alkaen.

Isis nosti Suomen esille useissa videoissa, joskin usein vain kuvallisella viittauksella.

Suurin syy huomion nousuun lienee kuitenkin se, että Isis sai riveihinsä ihmisiä, jotka olivat lähtöisin Suomesta. Heistä muutamat toivat entistä kotimaataan aktiivisesti esiin länsimaisille yleisöille suunnatussa viestinnässä.

Tunnetuin tapaus on elokuulta 2014, jolloin somalialaistaustainen, taistelijanimellä Abu Shuayb al-Somali esiintynyt henkilö kutsui Suomessa asuvia muslimeja matkustamaan Isisin kalifaattiin.

Myös kaksi Suomesta lähtenyttä käännynnäistä – Umm Khalid ja Umm Musa al-Finlandi – toivat Suomea esiin englanninkielisissä Dabiq ja Rumiyah -julkaisuissa
2016-2017.

Omassa kirjoituksessaan Umm Khalid kehotti muun muassa länsimaissa asuvia kalifaatin kannattajia hyökkäämään Isisin vihollisia vastaan.

KOTIMAASSA toimivat jihadistiset verkostot ja aktiivit voivat käyttää Suomen Natoon menoa yhtenä lisäperusteena tai keppihevosena viholliskuviensa maalailuun sekä uusien jäsenten rekrytointiin.

Jihadististen narratiivissa Nato on olennainen osa ääri-islamille vihamielistä tai haitallista lännen koneistoa. Siksi Suomessa asuvia ääriryhmien verkostojen jäseniä voidaan yrittää nyt aktivoida erilaiseen toimintaan – olemmehan nyt virallisesti läntisen liittouman jäsen.

Käytännössä on kuitenkin vaikeaa ennustaa, mitä konkreettista täällä olevat pystyvät lietsomaan tai inspiroimaan. Perinteisesti jihadistinen liikehdintä on ollut meillä enimmäkseen tukitoimintaa, kuten vierastaistelijoiden värväämistä ja lähettämistä Euroopan ulkopuolisille konfliktialueille.

Tuorein julkisuuteen tullut tapaus on tältä talvelta: Suomessa asuva espanjalaismies pidätettiin joulukuussa ja sai maaliskuussa syytteen omatoimisesta terrorismirikoksen valmistelusta. Hänen arvellaan suunnitelleen ulkomaille lähtöä sitä varten.

Toistaiseksi ainoa toteutunut jihadistinen terroriteko on Suomessa radikalisoituneen marokkolaisen turvapaikanhakijan Turussa elokuussa 2017 tekemä puukotusisku. Tekijä Abderrahman Bouanane sanoi halunneensa kostaa suomalaisten “hyökkäyksen” Isisiä vastaan, joskin on yhä epäselvää, kuinka todellinen tuo motiivi oli.

ENITEN ja herkimmin ääri-islamistiset ryhmät inspiroituvat länsimaissa tehdyistä teoista, joiden tulkitaan loukkaavan islamin opinkappaleita. Tällaisia voivat olla muun muassa Koraanin häpäisemiset, jotka aiheuttavat kuohuntaa kaikkia samankaltaisiksi koettuja maita vastaan.

Viime vuosikymmenen alkuun verrattuna Suomenkin jihadistinen kenttä on joka tapauksessa nyt aiempaa suurempi, organisoituneempi ja kansainvälisempi. Näiden kehityskulkujen takia sen muodostama terrorismin uhka on korostunut.

Lyhyellä aikavälillä Natoon liittymisen oheisvaikutukset jäänevät tällä alalla vaatimattomiksi. Pitkällä aikavälillä vaikutukset jihadismiuhkiin ovat vaikeammin ennakoitavia, mutta potentiaaliltaan merkittävämpiä.

Mikäli Suomi osallistuu vastedes Naton alaisuudessa uusiin sotilaallisiin operaatioihin muslimivaltioissa, meidätkin mainitaan todennäköisesti siinä yhteydessä myös jihadististen ryhmien viestinnässä – ja se voi näkyä kehotuksina tekoihin täällä.

Tosin tässäkin todennäköisempää on, että suurimpana uhkana ovat Suomesta konfliktialueelle lähtevät jihadistit, sekä sieltä palaavat entiset vierastaistelijat.

Jihadistien huomion kasvu on kokonaisuutena pahimmillaankin erittäin pieni haitta Nato-jäsenyyden tuomiin hyötyihin verrattuna.

Etenkin mikäli uhkiin osataan varautua ennakoivasti – ja tämä on yksi Natolta meille odotettuja vahvuuksia.

Suomi saa eri asiantuntija-arvioiden mukaan vastedes Naton tiedustelukoneiston kautta paljon aiempaa parempaa ennakointiapua ja ennakkovaroituksia niin sotilaallisista kuin terrorisminkin uhista.

Kirjoittaja, tutkija Juha Saarinen on jihadismiin erikoistunut jatko-opiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa.