Sen sijaan Suomi voisi harkita aktiivipalveluksessa olevan palkatun sotilashenkilöstön määrän lisäämistä, mikä parantaisi valmiutta auttaa tarvittaessa muita liittolaisia, Sacaparrotti toteaa.

Kouvolan turvallisuuskonferenssissa puhunut Scaparrotti myös kehottaa Suomea varmistamaan oman näkyvyytensä Natossa lähettämällä riittävän määrän edustajia puolustusliiton komentorakenteisiin.

Hänen mukaansa Suomessa mainittu tavoite noin sadan upseerin lähettämisestä Nato-tehtäviin on kunnioitettava, mutta enempääkin voisi hänen mukaansa harkita.

POHJOISMAISESSA ympäristössä Scaparrotti kehottaa Suomea olemaan mukana rakentamassa yhteisiä sotilaallisia suorituskykyjä muun muassa ilma- ja meripuolustukseen. Lisäksi Suomen ja Ruotsin pitäisi työskennellä “käsi kädessä” Naton hallitsevan aseman varmistamisessa Itämerellä.

Tiedustelussa ja valvonnassa Naton jäsenyys tarjoaa Suomelle mahdollisuuden paikata suorituskykyjen aukkoja muun muassa lennokkien tai miehittämättömien sukellusalusten (Unmanned underwater vehicles, UUV) osalta, Scaparrotti luetteli.

Kansainväliseen turvallisuusympäristöön ei yhdysvaltalaisen evp-kenraalin mukaan ole odotettavissa vuosikausiin myönteistä käännettä. Scaparrotti arvioi, että vuonna 2030 Venäjän nykyiset tavoitteet maailmanpolitiikan näyttämöllä ovat ennallaan, elleivät jopa vahvistuneet entisestään – tämä riippumatta siitä, onko maan johdossa Vladimir Putin tai joku muu.

SOTA Ukrainassa saattaa myös olla yhä lopullisesti ratkaisematta ensi vuosikymmenen alkaessa. Scaparrotti ennustaa Venäjän pyrkivän täydentämään asevoimiensa kärsimiä tappioita ja uudenaikaistamaan sotakonettaan.

-  Tämä kuva on ehkä synkkä, mutta se mitä tiedämme varmasti on, että maailma vuonna 2030 on paljon parempi, jos jatkamme Venäjän pyrkimysten vastustamista ja Ukrainan auttamista.

Scaparrotti on muun muassa Irakissa ja Afganistanissa sotatoimien komentajana toiminut neljän tähden kenraali. Naton Euroopan-komentajana (Saceur) hän toimi vuosina 2016-19.

Uutista päivitetty klo 12.48