Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteen dosentti Tomas Ries näkee, että taustalla on sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen varovaisuus.

-  Syksyllä on vaalit, ja hyvin suuri osa sosiaalidemokraateista on vahvasti Natoa vastaan, Ries sanoo STT:lle.

Ruotsin hallitus pitää siten perinteisestä linjasta kiinni. Viimeksi perjantaina puolustusministeri Peter Hultqvist painotti Nato-kokouksen jälkeen, ettei MSI-tiedonvaihdon avaaminen Suomelle ja Ruotsille merkitse lähentymistä Natoon.

-  Jos verrataan keskustelua Suomen ja Ruotsin välillä, niin Suomessa Natosta keskustellaan aktiivisemmin. Sanotaan, että tilannetta seurataan tarkkaan ja tehdään päätöksiä sen pohjalta. Ruotsissa katsotaan taaksepäin ja ajatellaan, että nykyinen linja on ollut vakaa ja on palvellut meitä hyvin. Suomella on joustavampi asenne, Wieslander sanoo STT:lle.

Aatteilla on Ruotsin politiikassa suuri merkitys, ja liittoutumattomuus on syvällä Ruotsin poliittisessa sielussa. Maalle, joka ei ole ollut sodassa yli 200 vuoteen, ei olisi helppo askel liittoutua sotilaallisesti.

-  Ruotsi on ideologinen maa, mutta samalla kulissien takana hyvin reaalipoliittinen. Me näimme sen EU-jäsenyyshakemuksen yhteydessä vuonna 1990. Jos syntyy suuri kansallinen intressi, voi suunta muuttua kädenkäänteessä, Ries ennakoi.

Ruotsin EU-jäsenyyshakemus on jäänyt kaihertamaan Suomea vielä vuosikymmeniä myöhemmin, sillä Ruotsi pani paperit vetämään kertomatta asiasta etukäteen Suomelle.

Ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majanderin mukaan sama kuvio ei voisi enää toistua.

-  Suomessa elää vielä pelko siitä, että Ruotsi tekee Nato-hakemuksellaan yllätyksen, mutta se on muuttunut hirveän paljon epätodennäköisemmäksi. Nyt Suomea katsotaan jopa vähän ihaillen. Dagens Nyheter kirjoitti, että Suomi on Nato-asiassa pragmaattisempi ja voi tehdä ratkaisun, jota Ruotsi joutuu seuraamaan. Se ei oikein sovi Ruotsin omakuvaan, he ovat olleet tässä vähän itseriittoisia, Majander sanoo STT:lle.

Wieslander arvioi, että jos jompikumpi maa päättää edetä ja hakea jäsenyyttä, lähtee ensimmäinen puhelu asiasta naapurimaahan. Samalla tehdään kaikki sen eteen, että jäsenyyteen mennään yhdessä.

-  Uskoisin kaikkien arvioitsijoiden näkevän, että sotilasstrategisesti ja geopoliittisesti olisi parasta, jos me liitymme molemmat, samaan tapaan kuin EU-jäsenyyden kanssa kävi, Wieslander sanoo.

Majanderin mukaan Suomessa on syytä seurata nyt tarkkaan sitä mitä Ruotsissa tapahtuu ja puhutaan.

-  Me emme ole olleet näin läheisessä yhteistyössä sitten Suomen sodan (vuosina 1808-09). Siinä mielessä me olemme aika lailla liimautuneita kylki kylkeen, mutta tasa-arvoisemmalta pohjalta kuin ennen.

Majanderin mukaan Venäjän hyökkäys on muuttanut keskustelun asetelmia.

-  Venäjän toiminta on selkeästi tuonut Naton varteenotettavaksi vaihtoehdoksi molemmille maille.