Työttömyysturvan liittyvässä poikkeuslainsäädännössä omavastuupäiviltä maksetaan päivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen enimmäisajan kuluminen laitetaan lomautettujen osalta määräajaksi jäihin.

– Tämä johtaa pidemmällä aikavälillä siihen, että osa työntekijöistä tippuu ansiopäivärahan ulkopuolelle johtuen enimmäisajan kulumisesta. Näyttää siis pahasti siltä, että jo muutenkin vailla vakituisen ja kokoaikaisen työsuhteen tuomaa turvaa työskentelevät osa-aikaiset työntekijät joutuvat vaikeuksiin työttömyysturvan maksatukseen liittyvissä lakisääteisissä koukeroissa, Rönni-Sällinen epäilee.

– Pääsääntöisesti tulossa olevat muutokset ovat hyviä, mutta ne eivät kosketa kaikkia. He, joita ei lomauteta, mutta joiden työtunnit vähenevät, kamppailevat toimeentulonsa puolesta samaan aikaan, kun lomautettuja koskevat eri säännöt työttömyysturvan osalta. Näin poikkeuksellisessa tilanteessa pitäisi huolehtia kaikista, Rönni-Sällinen toteaa tiedotteessa.

– Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että aiemmin esimerkiksi 35 viikkotyötuntia tehneen henkilön työtunnit tippuvat merkittävästi, jopa alle 18 viikkotyötuntiin. Näin ollen hänen on haettava soviteltua päivärahaa. Sitä saadessaan työttömyysturvan maksatuksen enimmäisaika kuluu, mutta vähäiset tunnit eivät kerrytä aina uutta työssäoloehtoa, Rönni-Sällinen huomauttaa.

Lisäksi Rönni-Sällisen mielestä ei ole reilua, ettei poikkeuslainsäädännössä oteta huomioon niitä työntekijöitä, jotka ovat olleet sovitellun päivärahan piirissä jo ennen, kun koronaepidemia alkoi. Näidenkin henkilöiden osalta työttömyysetuuden maksamisen enimmäisaika kuluu, jos työssäoloehtoon vaadittu työaika ei täyty, vaikka epidemian vuoksi lomautetuiksi joutuneilta se on poistumassa määräajaksi.

Rönni-Sällinen toivoo, että maan hallitus lähtee korjaamaan poikkeuslainsäädännön epäreiluudet pikaisesti.

– Nykyisessä tilanteessa tekisi mieli esittää työnantajille toivomus, että he mieluummin lomauttaisivat kuin vähentäisivät vain tunteja. Lomautus olisi inhimillisempi vaihtoehto työtekijöiden toimeentulon kannalta. Tämä on tietenkin todella harmillista, sillä vähäisenkin työn tekemisen pitäisi kuitenkin olla aina kannustavaa – varsinkin näin poikkeuksellisessa ajassa, jota parhaillaan koemme, hän toteaa.