tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Netin käyttö matkoilla kasvanut räjähdysmäisesti – suomalaiset villiintyivät maksujen poistosta

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Verkkovierailu- eli roaming-maksujen poisto on innostanut suomalaisia kuluttajia soittelemaan ja tekstailemaan EU-maista Suomeen. Netin käyttö matkoilla on kasvanut räjähdysmäisesti.

– EU-alueella käyttömäärät ovat selkeästi kasvussa, kertoo Telian liiketoimintapäällikkö Petri Lindqvist.

Myös DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen arvioi, että kesäkuun puolivälissä voimaan astunut lakiuudistus on muuttanut selkeästi kuluttajien käyttäytymistä.

– Tiedonsiirto on kasvanut moninkertaiseksi. Kasvu on satoja prosentteja, Väisänen sanoo.

– Netin käyttö on selkeästi nopeimmin kasvava osa-alue liittymissä, Lindqvist vahvistaa.

Lindqvistin mukaan asiakkaat ovat myös päivittäneet liittymiään kesän kynnyksellä niin, että ne sisältävät enemmän datasiirtoa EU:ssa.

Myös Väisäsen mukaan asiakkaat ovat aktiivisesti siirtyneet käyttämään operaattorien tarjoamia uusia liittymiä.

Operaattorit tarjoavat datasiirtoon EU:n alueella viiden, kymmenen tai viidentoista gigatavun paketteja. Väisäsen mukaan nyrkkisääntö on, että suomalainen käyttää keskimäärin mobiilidatayhteyttä puoli gigatavua päivässä eli kolmesta neljään gigatavua viikossa.

Tiedonsiirto on kasvanut moninkertaiseksi.

Viestintäviraston apulaisjohtaja Petri Makkonen kertoo, että suomalaiset käyttivät viime vuonna mobiilidatayhteyksiä keskimäärin kuudentoista gigatavun verran kuukaudessa. Jo viiden gigatavun paketti riittää siten mainiosti viikon matkalle.

Asiaan vaikuttaa toki myös yhteyksien käyttö. Jos katsoo liikkuvaa kuvaa ja ääntä, dataliikennettä kertyy paljon.

– Jos surffaa netissä normaalisti ja lukee sähköposteja, niin varsin paljon pystyy käyttämään hyvinkin edullisesti, Makkonen arvioi.

Datasiirrossa sovelletaan EU-asetuksen mukaisia ”kohtuukäytön” rajoja. Makkonen kertoo, että roaming-sääntelyssä on laskukaava, jolla lasketaan mikä on kunkin liittymän kohtuukäyttöä.

– Siihen ei ole olemassa mitään yleistä gigatavumäärää, vaan se riippuu liittymän kokonaispaketista, hän sanoo.

EU:n säännökset poistivat roaming-maksut lähtökohtaisesti kokonaan, mutta säännöksiin on myönnetty poikkeuslupia. Suomessa Viestintävirasto myönsi poikkeusluvat DNA:lle, Elisalle, Moi Mobiilille ja Telialle. Poikkeuslupien perusteella yhtiöt voivat periä lisämaksuja.

Muun muassa DNA:lla ja Telialla puheluista ja viesteistä peritään vain kotimaan hinta. Datasiirrossa maksuja voi olla riippuen tarjotusta paketista.

Makkonen arvioi, että operaattoreiden hinnoittelu on kohtuullisella tasolla, vaikka ne perisivätkin lisämaksuja.

STT–ANTTI AUTIO

(STT)

Takaisin

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.

Finnairin lisäeläkekohussa ristiriita – Lintilä korostaa valtion kannan olleen selkeä – Heliövaaran asema yhä auki

Kuva: Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää, että Finnairinlisäeläkekohua koskevissa kommenteissa on ristiriita, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara sanoi eilen Ylelle, että häneltä on jäänyt saamatta tieto siitä, mitä valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden linjaus lisäeläkkeiden välttämisestä tarkoittaa. Lintilä puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että hänen käymässään puhelinkeskustelussa Heliövaara ja Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuori myönsivät selkeästi tienneensä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajattelen.

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä puolueen ministeriryhmän yhteiskokoukseen Espooseen saapunut Lintilä korostaa, että valtion kanta lisäeläkkeistä on viestitty selkeästi periaatepäätöksessä.
Hän kertoo tapaavansa vielä osapuolia asian tiimoilta.

Onko asialla seuraamuksia Heliövaaran kannalta?
– Katsotaan, Lintilä vastaa.

Heta Hassinen, STT

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen 0,9 prosenttia vuoden 2016 toisesta neljänneksestä.