Netin käyttö matkoilla kasvanut räjähdysmäisesti – suomalaiset villiintyivät maksujen poistosta

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Verkkovierailu- eli roaming-maksujen poisto on innostanut suomalaisia kuluttajia soittelemaan ja tekstailemaan EU-maista Suomeen. Netin käyttö matkoilla on kasvanut räjähdysmäisesti.

– EU-alueella käyttömäärät ovat selkeästi kasvussa, kertoo Telian liiketoimintapäällikkö Petri Lindqvist.

Myös DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen arvioi, että kesäkuun puolivälissä voimaan astunut lakiuudistus on muuttanut selkeästi kuluttajien käyttäytymistä.

– Tiedonsiirto on kasvanut moninkertaiseksi. Kasvu on satoja prosentteja, Väisänen sanoo.

– Netin käyttö on selkeästi nopeimmin kasvava osa-alue liittymissä, Lindqvist vahvistaa.

Lindqvistin mukaan asiakkaat ovat myös päivittäneet liittymiään kesän kynnyksellä niin, että ne sisältävät enemmän datasiirtoa EU:ssa.

Myös Väisäsen mukaan asiakkaat ovat aktiivisesti siirtyneet käyttämään operaattorien tarjoamia uusia liittymiä.

Operaattorit tarjoavat datasiirtoon EU:n alueella viiden, kymmenen tai viidentoista gigatavun paketteja. Väisäsen mukaan nyrkkisääntö on, että suomalainen käyttää keskimäärin mobiilidatayhteyttä puoli gigatavua päivässä eli kolmesta neljään gigatavua viikossa.

Tiedonsiirto on kasvanut moninkertaiseksi.

Viestintäviraston apulaisjohtaja Petri Makkonen kertoo, että suomalaiset käyttivät viime vuonna mobiilidatayhteyksiä keskimäärin kuudentoista gigatavun verran kuukaudessa. Jo viiden gigatavun paketti riittää siten mainiosti viikon matkalle.

Asiaan vaikuttaa toki myös yhteyksien käyttö. Jos katsoo liikkuvaa kuvaa ja ääntä, dataliikennettä kertyy paljon.

– Jos surffaa netissä normaalisti ja lukee sähköposteja, niin varsin paljon pystyy käyttämään hyvinkin edullisesti, Makkonen arvioi.

Datasiirrossa sovelletaan EU-asetuksen mukaisia ”kohtuukäytön” rajoja. Makkonen kertoo, että roaming-sääntelyssä on laskukaava, jolla lasketaan mikä on kunkin liittymän kohtuukäyttöä.

– Siihen ei ole olemassa mitään yleistä gigatavumäärää, vaan se riippuu liittymän kokonaispaketista, hän sanoo.

EU:n säännökset poistivat roaming-maksut lähtökohtaisesti kokonaan, mutta säännöksiin on myönnetty poikkeuslupia. Suomessa Viestintävirasto myönsi poikkeusluvat DNA:lle, Elisalle, Moi Mobiilille ja Telialle. Poikkeuslupien perusteella yhtiöt voivat periä lisämaksuja.

Muun muassa DNA:lla ja Telialla puheluista ja viesteistä peritään vain kotimaan hinta. Datasiirrossa maksuja voi olla riippuen tarjotusta paketista.

Makkonen arvioi, että operaattoreiden hinnoittelu on kohtuullisella tasolla, vaikka ne perisivätkin lisämaksuja.

STT–ANTTI AUTIO

(STT)

Takaisin

Työsulku päällä – hiihtokeskusten työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita koskevan työriidan sovittelua jatketaan tänään puoliltapäivin valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita, kuten moottorikelkka- ja porosafareita, koskevat työsulut alkoivat perjantaina. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ilmoittamat työsulut tulivat voimaan, kun MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin väliseen työriitaan ei saatu ratkaisua.

Suurimmat erimielisyydet koskevat palkkaratkaisua. Työsulut jatkuvat joulukuun 19. päivään asti, jos riitaan ei saada ratkaisua ennen sitä.

Työntekijät: Nordea aloittaa yt-neuvottelut – ”Siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työntekijöiden mukaan finanssikonserni Nordea aloittaa Suomessa yt-neuvottelut, joiden vähennystarve on enimmillään lähes 500 työntekijää.

Nordean Suomen-toimintojen pääluottamusmies Paula Hopponen sanoo, että vähennykset keskittyvät asiakaspalvelutehtäviin.

– Karsimalla konttoriverkostoa ja siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua, päinvastoin. Toimialamuutosta ja digitalisaatiota käytetään tässä tekosyynä ylimitoitetuille ja ennenaikaisille henkilöstövähennyksille sekä palveluheikennyksille, Hopponen sanoo.

Nordeasta ei kommentoida tietoja, mutta yhtiö kertoo lähettävänsä tiedotteen iltapäivällä.

Nordea kertoi suunnitelmista lokakuussa.

Nordea kertoi lokakuussa, että se suunnittelee vähentävänsä lähivuosina ainakin 6 000 työntekijää. Yhtiö perusteli leikkauksia kustannusten supistamisella ja tehokkuuden lisäämisellä.

Konsernijohtaja Casper von Koskull ei tuolloin tarkentanut vähennysten aikataulua tai kohdistumista eri maiden välillä.

Työntekijäpuolen mukaan nyt yhtiö ilmoitti neljän vuoden vähennysten ensimmäisestä osasta. Työntekijöiden mukaan vähennykset kohdistuvat konttoriverkostoon henkilö- ja yritysasiakaspuolelle sekä niihin liittyviin taustatehtäviin ja Markets-yksikköön.

Nordealla oli vuodenvaihteessa yhteensä 31 600 ihmistä palkkalistoillaan. Suomen henkilöstö on Hopposen lokakuisen arvion mukaan noin 7 500:n vahvuinen, kun määräaikaiset lasketaan mukaan.

Mikko Isotalo–STT

PAM kehottaa työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
PAMin Ann Selin: – Työriidan ratkaiseminen olisi kaikkien etu.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo, että työnantajien julistamista työsuluista huolimatta työehtosopimusneuvotteluja kiristävä työriita saadaan ratkaistua.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualaa koskevan työriidan sovittelu ei johtanut ratkaisuun ja siksi työnantajien julistama työsulku on meneillään useissa eri hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualan yrityksissä.

– Työsulut ovat alkaneet ja osaa pamilaisista on estetty pääsemästä töihin. Se on valitettavaa työntekijöiden ja koko alan vetovoiman kannalta. Meidän tavoitteenamme on koko ajan ollut saada ratkaisu sopimalla. Työnantajaliitto MaRa halusi päästä neuvottelemaan alan työehdoista valtakunnansovittelijan johdolla. Se on epätavallista, Selin sanoo PAMin tiedotteessa.

Selin huomauttaa, että nyt on kyseessä työsulku. Se on työnantajien julistama työtaistelutoimenpide, jossa estetään PAMiin kuuluvia työntekijöitä tekemästä töitään.

Työsulut kestävät työnantajan ilmoituksen mukaan 18.12. saakka.

”Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään.”

– Olemme kehottaneet kaikkia työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta. Vaadimme, että työnantajat antavat työntekijöille kirjallisen perustelun syystä, miksi heitä estettiin tulemasta töihin; Selin jatkaa.

– Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään. Näyttää siltä, että ainakin osassa työsulkuun julistetuista paikoista työt jatkuvat normaalisti, mutta osassa työpaikoista työnantajat ovat käännyttäneet pamilaisia kotiin, hän toteaa.

Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan toimesta maanantaina 11.12. kello 12.00.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee työehtosopimusneuvottelujen tilannetta tiistaina 12.12.

Jättifirma aikoo vähentää Suomestakin rajusti työpaikkoja

Kuva: Getty Images

Yhdysvaltalainen monialajätti General Electric vähentää maailmanlaajuisesti 12 000 työpaikkaa. Suomessa vähennystarvetta on noin 200 työpaikan verran.

Yt-neuvottelut aloitetaan tammikuussa. Suomessa työpaikkojen vähennykset kohdistuvat tiedotteen mukaan energialiiketoimintaan, pääasiassa Tampereelle.

GE tähtää irtisanomisilla miljardin dollarin säästöihin ensi vuonna.

Yhtiön mukaan suunnitelmat johtuvat energiamarkkinoiden haasteista eri puolilla maailmaa. Fossiilisten polttoaineiden voimaloiden kysyntä on heikentynyt, ja yhtiö supistaa toimintojaan parantaakseen kannattavuuttaan.

Viime kuussa GE puolitti osinkonsa. Kyseessä oli vasta toinen kerta 1930-luvun laman jälkeen, kun yhtiö leikkasi osinkoaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi – vaatii 100 000€ uhkasakkoa

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi. Kieltojen tehostamiseksi kuluttaja-asiamies vaatii yrityksille 100 000 euron uhkasakkoja.

Yritykset ovat Scandinavian Outdoor, SGN Sportia, L-Fashion Group ja Kruunukaluste. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, ovatko kuluttajille markkinoidut hinnanalennukset todellisia.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksiä on ohjeistettu ja niiden kanssa on neuvoteltu lain vaatimuksista.

– Koska yritykset eivät saamastaan ohjeistuksesta ja lupauksistaan huolimatta muuttaneet markkinointiaan, kuluttaja-asiamies määräsi yrityksille kiellot kesällä 2017. Koska yritykset vastustivat kieltoja, kuluttaja-asiamies vei yritykset markkinaoikeuteen, kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta