Arvio koski tilannetta, jossa Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin halu saada pikainen rauha Ukrainaan johtaisi käytännössä Yhdysvaltojen tuen merkittävään vähenemiseen.

Niinistö esitteli torstaina Euroopan kriisivalmiutta koskevaa raporttiaan Euroopan parlamentille, minkä jälkeen hän kommentoi vallitsevaa maailmanpoliittista tilannetta ja Euroopan varautumista suomalaismedialle. Hän huomautti, että Eurooppa on tukenut Ukrainaa vahvasti, mutta esille on tullut muutakin.

-  Samanaikaisesti on käynyt ilmi, että eurooppalaiset resurssit – siis olemassa oleva aseistus ja muukin konkreettinen välineistö – ovat aika puutteellisia. Ja sen teollisuuden herättäminen on pitkä prosessi eikä ennätä tähän. Mutta rahalla tietysti saattaa selvitä niin, että maailmalta löytyy ja on kaupan ostettavaa.

-  Joku on kuvannut varsin hyvin sitä, että sekä tämän tilanteen heikkous että vahvuus on siinä, että Trump on arvaamaton.

Niinistö toivoo, että arvaamattomuus kääntyy vahvistamaan Ukrainan tilannetta.

Hänen mukaansa Trumpin “ukaaseista” Venäjälle ja Ukrainalle ei ole vielä todellista tietoa. Siksi suunnitelmaa on hankala arvioida.

-  Hän ei ole ilmaissut muuta kuin vähän verbaalisesti, että hän panee Venäjän koville väittämällä tai uhkaamalla, että muutoin tulee tavaraa niin paljon, että maailma kääntyy. Ja toisaalta sitten Ukrainalle, että jotain on annettava periksi.

EUROOPAN ryhdistäytymisen pitäisi hänen mielestään joka tapauksessa muuttua nyt puheista käytännön tekemiseksi. Hän viittasi Yhdysvaltojen tulevan varapresidentin J.D. Vancen viestiin.

-  Minusta Vance – oli hänestä mitä mieltä tahansa – aika tulikivenkatkuisesti kirjoitti muutama kuukausi sitten jo tällaisen retorisen kysymyksen, että miksi me välittäisimme Euroopasta, jollei Eurooppa välitä itsestään.

NIINISTÖ otti kantaa myös keskusteluun niin sanotusta “Suomen mallista”, jota on nyt tarjottu ratkaisuksi Ukrainaan. Keskustelua on tulkittu niin, että Saksassa olisi nyt pinnan alla haluja siirtää Ukrainaan jonkinlainen malli suomettuneen ajan Suomesta.

Niinistö muisteli, että jo Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger aloitti keskustelun Suomen mallista.

-  Hän pyysi minulta anteeksikin sitä viime vuosinaan ja sanoi, että on täysin tämän Natoon liittymiseenkin kannalla.

Niinistön mukaan Ukrainan aiemman presidentin Petro Poroshenkon aikana käytiin melko perusteellisesti läpi myös ajatus Krimistä Ahvenanmaan kaltaisena autonomisena alueena. Siitä ei kuitenkaan löytynyt ratkaisua.

-  Lähinnä kai kysymys oli ainakin muodollisesti Venäjän kanta siitä, että tällaisella autonomisella alueella pitäisi olla ulkopoliittinen veto-oikeus, jota tietysti Ahvenanmaan mallissa ei ole.

Ukrainaan pitäisi joka tapauksessa saada aikaan Ukrainan kannalta riittävän oikeudenmukainen rauha, Niinistö totesi. Sen arvioiminen jää Ukrainan tehtäväksi.

-  Mikä on heidän mielestään riittävän oikeudenmukaista? En lähtisi sitä kyllä sormeilemaan kovin paljoa.

UKRAINAN rauhan yhteydessä on myös puhuttu siitä, millä aikataululla maan pitäisi päästä EU:hun tai Natoon. Niinistön mukaan jopa Suomen nopea prosessi osoittaa, että esimerkiksi Natoon pääseminen ei ole kovin yksiselitteistä.

Tätä myöten keskustelu kääntyy aina väistämättä Yhdysvaltojen ja lännen mahdollisiin muihin turvatakuisiin Ukrainalle.

-  Turvataan se, ettei ukrainalaisten kimppuun käydä. Mutta samalla varmasti katsottaisiin, ettei Ukrainakaan toimi ohi vallitsevan rauhantilanteen.

Niinistö sanoo, että hän liittäisi keskusteluun turvatakuista myös Kiinan. Hän sanoi keskustelleensa asiasta aikoinaan myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

-  Tästä puhuttiin Zelenskyin kanssa parisen vuotta sitten jo, että jos Kiina siis jollain tavalla takaisi vastaavan Venäjän osalta.

Mikko Gustafsson / STT