Niinistö medialle hätätilaan liittyvistä liittoutuma-pohdinnnoistaan: ”Puhun historiasta”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentti Finlandia-talolla keskittyi turvallisuuspolitiikkaan. Aiheeseen kuului totta kai myös Nato-keskustelu. Natoon Suomea oli viemässä vain presidenttiehdokas Nils Torvalds, eivät Niinistö eikä muut.

Keskustelun yhteydessä tasavallan presidentti Sauli Niinistö spekuloi sillä, mitä voisi tapahtua hätätilassa tai kriisitilanteessa. Hän totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä. Niitä vaan syntyy, kun tilanne on kriittinen, Niinistö sanoi.

Hän palasi asiaan vielä toisessakin yhteydessä keskustelun tuoksinassa.

– Omilla Puolustusvoimillamme me rakennamme sellaisen kynnyksen, jonka yli on kallista tulla. Siitä yksinkertaisesti puolustuksessa on kysymys. Samalla kun me rakennamme kyvykkyyttämme ja tätä kynnystä, myös muut huomaavat sen ja Suomesta tulee kiinnostava partneri, Niinistö sanoi.

– Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa, hän sanoi.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander kommentoi Demokraatille, että Niinistön liittoutuma-kommentit tulivat hänelle uutuutena.

– Hän tuskin on innokas istuvana presidenttinä avaamaan tätä tarkemmin, Majander arvioi.

”Se oli toteamus siitä, kuinka historian saatteessa ylipäätään aika helposti on käynyt.”

Presidenttitentin tauottua Niinistö sanoi medialle puhuneensa historiasta.

– Aina kun on hätä ollut, syntyy liittoutumia. Ei sitä sen tarkemmin voi kuvata.

Ovatko liittoumat puhtaasti historiallinen katsanto, vai onko Suomen tilanne tällä hetkellä ehkä jotenkin erilainen liittoumien syntymisen kannalta?

– Ei, vaan se oli toteamus siitä, kuinka historian saatteessa ylipäätään aika helposti on käynyt, hän jatkoi edelleen.

Niinistöltä kysyttiin myös, voivatko suomalaiset luottaa siihen, että kriisitilanteessa liittoutumia syntyisi.

– En minä sanonut, että me siihen luottaisimme välttämättä, mutta näin vaan kautta maailman historian on tapahtunut, Niinistö vastasi.

”Onhan se aika trollausta.”

Niinistö kommentoi tentissä myös puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean ajatuksia siitä, miten kenties ulkovallat voisivat puuttua maamme vaaleihin.

Turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmä on listannut Helsingin Sanomien mukaan tapoja, joilla Venäjä voisi yrittää vaikuttaa presidentinvaaleihin. Jopa salamurha on mainittu. Myös poliitikkojen tukemisesta ja voittajan avustamisesta on puhuttu.

Ilta-Sanomat on tulkinnut, että turvallisuuskomitean listalla olisi myös mahdollisuus nostaa Kremlin suosima ehdokas Suomen presidentiksi seuraavissa vaaleissa.

– Asiantuntijaverkostohan on huolestunut trollaamisesta ja trollaa itse. Tämä on minun käsitykseni tuosta jutusta salamurhineen päivineen. Onhan se aika trollausta, Niinistö sanoi medialle tentin jälkeen.

– En minä nyt tuosta omasta osuudestanikaan oikein ymmärrä, että mitä siinä ajetaan takaa. Ei minun tämänhetkisessä kannatuksessa ainakaan minun käsitykseni mukaan ole mitään venäläistä osuutta, Niinistö sanaili.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri on kritisoinut Iltalehdessä tapaa, jolla asiantuntijatyöryhmän työpaperista on uusitoitu. Hänen mukaansa mediassa tulokulma Venäjä-painotuksineen on ollut väärä.

Niinistö sotesta: ”Haukattu todella iso pala. Toivottavasti ei liian iso.”

Niinistö kommentoi lehdistölle myös Katalonian tilannetta.

– Suomen linja on tässä hyvin selvä ja ulkoministeri sen ilmoitti, että Suomi ei tule tunnustamaan Katalonian itsenäisyyttä.

– Tämä koko prosessi herättää tietysti vähän kysymyksiä. Kyllä siinä on tapahtunut tällaista kärjistymistä vuoron perään. Jälkiviisas on tietysti helppo olla.

– Kyllä minä edelleen olen sitä mieltä vahvasti, että keskusteluihin vain kannattaisi pyrkiä. Se on aina aika huolestuttavaa, kun sadattuhannet ihmiset ovat kadulla, vaikka ovatkin malttaneet hienosti mielensä. Siinä on aina omat riskinsä kuitenkin. Sellainen riski, että päädyttäisiin väkivaltaisuuksiin, on karmea.

Sauli Niinistö uskoo, että jatkossa esiin nousevat myös sisäpoliittiset arvokysymykset.

Demokraatti kysyi häneltä, kuinka huolissaan hän on soten toteutumisesta ja maaliin saattamisesta.

– Sote on ihan sui generis, omaa laatuansa oleva tapaus. Siis laajuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi. Minä nyt pidättäydyn antamasta siitä mitään ennakkoarvioita, miten siinä mennään. Ymmärrän hyvin sen, että se on jättänyt tietysti vähän sotkuisen kuvan. Taustalla täytyy kuitenkin pitää se, että siinä on haukattu todella iso pala. Toivottavasti ei liian iso.

Niinistö vastasi myös siihen, ovatko sotessa asiantuntijat ja poliitikot tällä hetkellä vastakkain.

– Siinäkin on varmasti montaa asiantuntijaa ja niitä asiantuntijamielipiteitäkin voi tulla suunnasta ja sitten vastakkaisesta suunnasta, hän sanoi.

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.