Niinistö medialle hätätilaan liittyvistä liittoutuma-pohdinnnoistaan: ”Puhun historiasta”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentti Finlandia-talolla keskittyi turvallisuuspolitiikkaan. Aiheeseen kuului totta kai myös Nato-keskustelu. Natoon Suomea oli viemässä vain presidenttiehdokas Nils Torvalds, eivät Niinistö eikä muut.

Keskustelun yhteydessä tasavallan presidentti Sauli Niinistö spekuloi sillä, mitä voisi tapahtua hätätilassa tai kriisitilanteessa. Hän totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä. Niitä vaan syntyy, kun tilanne on kriittinen, Niinistö sanoi.

Hän palasi asiaan vielä toisessakin yhteydessä keskustelun tuoksinassa.

– Omilla Puolustusvoimillamme me rakennamme sellaisen kynnyksen, jonka yli on kallista tulla. Siitä yksinkertaisesti puolustuksessa on kysymys. Samalla kun me rakennamme kyvykkyyttämme ja tätä kynnystä, myös muut huomaavat sen ja Suomesta tulee kiinnostava partneri, Niinistö sanoi.

– Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa, hän sanoi.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander kommentoi Demokraatille, että Niinistön liittoutuma-kommentit tulivat hänelle uutuutena.

– Hän tuskin on innokas istuvana presidenttinä avaamaan tätä tarkemmin, Majander arvioi.

”Se oli toteamus siitä, kuinka historian saatteessa ylipäätään aika helposti on käynyt.”

Presidenttitentin tauottua Niinistö sanoi medialle puhuneensa historiasta.

– Aina kun on hätä ollut, syntyy liittoutumia. Ei sitä sen tarkemmin voi kuvata.

Ovatko liittoumat puhtaasti historiallinen katsanto, vai onko Suomen tilanne tällä hetkellä ehkä jotenkin erilainen liittoumien syntymisen kannalta?

– Ei, vaan se oli toteamus siitä, kuinka historian saatteessa ylipäätään aika helposti on käynyt, hän jatkoi edelleen.

Niinistöltä kysyttiin myös, voivatko suomalaiset luottaa siihen, että kriisitilanteessa liittoutumia syntyisi.

– En minä sanonut, että me siihen luottaisimme välttämättä, mutta näin vaan kautta maailman historian on tapahtunut, Niinistö vastasi.

”Onhan se aika trollausta.”

Niinistö kommentoi tentissä myös puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean ajatuksia siitä, miten kenties ulkovallat voisivat puuttua maamme vaaleihin.

Turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmä on listannut Helsingin Sanomien mukaan tapoja, joilla Venäjä voisi yrittää vaikuttaa presidentinvaaleihin. Jopa salamurha on mainittu. Myös poliitikkojen tukemisesta ja voittajan avustamisesta on puhuttu.

Ilta-Sanomat on tulkinnut, että turvallisuuskomitean listalla olisi myös mahdollisuus nostaa Kremlin suosima ehdokas Suomen presidentiksi seuraavissa vaaleissa.

– Asiantuntijaverkostohan on huolestunut trollaamisesta ja trollaa itse. Tämä on minun käsitykseni tuosta jutusta salamurhineen päivineen. Onhan se aika trollausta, Niinistö sanoi medialle tentin jälkeen.

– En minä nyt tuosta omasta osuudestanikaan oikein ymmärrä, että mitä siinä ajetaan takaa. Ei minun tämänhetkisessä kannatuksessa ainakaan minun käsitykseni mukaan ole mitään venäläistä osuutta, Niinistö sanaili.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri on kritisoinut Iltalehdessä tapaa, jolla asiantuntijatyöryhmän työpaperista on uusitoitu. Hänen mukaansa mediassa tulokulma Venäjä-painotuksineen on ollut väärä.

Niinistö sotesta: ”Haukattu todella iso pala. Toivottavasti ei liian iso.”

Niinistö kommentoi lehdistölle myös Katalonian tilannetta.

– Suomen linja on tässä hyvin selvä ja ulkoministeri sen ilmoitti, että Suomi ei tule tunnustamaan Katalonian itsenäisyyttä.

– Tämä koko prosessi herättää tietysti vähän kysymyksiä. Kyllä siinä on tapahtunut tällaista kärjistymistä vuoron perään. Jälkiviisas on tietysti helppo olla.

– Kyllä minä edelleen olen sitä mieltä vahvasti, että keskusteluihin vain kannattaisi pyrkiä. Se on aina aika huolestuttavaa, kun sadattuhannet ihmiset ovat kadulla, vaikka ovatkin malttaneet hienosti mielensä. Siinä on aina omat riskinsä kuitenkin. Sellainen riski, että päädyttäisiin väkivaltaisuuksiin, on karmea.

Sauli Niinistö uskoo, että jatkossa esiin nousevat myös sisäpoliittiset arvokysymykset.

Demokraatti kysyi häneltä, kuinka huolissaan hän on soten toteutumisesta ja maaliin saattamisesta.

– Sote on ihan sui generis, omaa laatuansa oleva tapaus. Siis laajuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi. Minä nyt pidättäydyn antamasta siitä mitään ennakkoarvioita, miten siinä mennään. Ymmärrän hyvin sen, että se on jättänyt tietysti vähän sotkuisen kuvan. Taustalla täytyy kuitenkin pitää se, että siinä on haukattu todella iso pala. Toivottavasti ei liian iso.

Niinistö vastasi myös siihen, ovatko sotessa asiantuntijat ja poliitikot tällä hetkellä vastakkain.

– Siinäkin on varmasti montaa asiantuntijaa ja niitä asiantuntijamielipiteitäkin voi tulla suunnasta ja sitten vastakkaisesta suunnasta, hän sanoi.

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta