– Syynä voi olla myös tuoreus. Tämä saattaa parissa kuukaudessa myös hapantua, mutta startti oli hyvä sille, että presidentinvaalit eivät ole turhat oli niiden tulos ylivoimainen tai ei.

Hän hahmotti tiukasti turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiin rajatussa paneelissa kaksi temaattisesti itsensä ääripäähän asemoinutta ehdokasta. Perussuomalaisten ehdokas, kansanedustaja Laura Huhtasaari muun muassa vastusti Lissabonin sopimusta ja kannatti presidentin valtaoikeuksien kasvattamista. Sen sijaan RKP:n ehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds erottui vahvalla Nato-myönteisellä kannallaan.

Turvallisuuspolitiikan esiin nostetuista teemoista Majander huomasi erityisesti puheet Lissabonin sopimuksen turvatakuuartiklasta, jossa Suomen näkemykset vaikuttavat eroavan monista muista EU-maista.

RKP:n Torvalds totesi, että turvatakuut ovat EU:ssa Naton takana, mutta muut ehdokkaat pitivät keskustelun Lissabonin artiklassa, jonka oli nostanut esiin presidentti Niinistö.

Niinistö muun muassa antoi ymmärtää, ettei semmoisesta unionista ole mihinkään, joka ei takaa kansalaistensa turvallisuutta.

– Hän on käyttänyt ilmaisua myös jossakin haastattelussa aikaisemmin. Tuossa se herätti huomiota ja ajatuksen jatkokysymyksistä. Niinistön kommenteista uutuutena minulle tuli se, jonka hän nosti kahteen otteeseen esiin. Silloin, kun on oikein hätä, liittoutumia syntyy ilman jäsenyyshakemuksiakin. Hän tuskin on innokas istuvana presidenttinä avaamaan tätä tarkemmin.

Majander piti Finlandia-talossa järjestettyä paneelia korkeatasoisena avauksena turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

– Kun ajatellaan mitkä teemat tässä oli käsikirjoitettu, niin siinä näkyi istuvan presidentin hallitseva asema suhteessa muihin. Myös poliittinen kokemus suhteessa näihin kysymyksiin näkyi. Matti Vanhanen (kesk.) ja Pekka Haavisto (vihr.) pärjäsivät ehdokkaina, jotka pelasivat Niinistön kanssa yleisliigaa. Muut profiloituivat omalla tavallaan ja tekivät minkä kykenivät tuossa tilassa ja ajassa.