Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Niinistö puuttui IS:ssä suorin sanoin rokotustahtiin ja koronakuolemiin – ministeri Aki Lindén ja ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoivat Demokraatille presidentin avausta

LEHTIKUVA / RONI LEHTI
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ilta-Sanomat kertoo tasavallan presidentti Sauli Niinistön olevan huolissaan koronakuolemien määrästä. Presidentti perää neljänsien koronarokotteiden mahdollistamista nykyistä laajemmalle joukolle.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Lehti kertoo, että Niinistö itse ei 73-vuotiaana saanut neljättä rokotusta, vaikka oli kysynyt voisiko sen saada, ennen kuin sairastui koronaan huhtikuun loppupuolella. Hän joutui sairaalaan kahdeksi yöksi koronaa seuranneen keuhkokuumeen vuoksi.

Kesäkuun alusta alkaen neljänsien koronarokotusten suositusta laajennettiin 70-79-vuotiaisiin riskiryhmäläisiin. Aiemmin THL:n suositus kattoi vakavasti immuunipuutteiset 12 vuodesta alkaen, 80 vuotta täyttäneet ja erilaisen hoivan piirissä olevat tai muutoin terveyden heikentämät vanhukset.

Niinistö kantoi huolta myös koronakuolemien määrän kasvamisesta.

– Syntyy sellainen ajatus, että näiden kahden vuoden aikana ihmisten varovaisuus on ollut se avainasia eikä mikään rajoitustoimi. Kävikö tässä nyt niin, että varovaisuus jätettiin? Meillä oli tavallaan paljon iäkkäämpiä ja alttiimpia ihmisiä, heikkokuntoisempia, jotka pelastuivat varovaisuuden ansiosta? Niinistö kysyi Ilta-Sanomissa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) toteaa Demokraatille olevansa tasavallan presidentin näkemyksistä täysin samaa mieltä.

Lindén on myös tviittannut asiasta.

– Erinomaista, että tasavallan presidentti otti kantaa koronatilanteeseen. Olen terveysministerinä vaatinut kolme kuukautta, että neljänsiä rokotteita annettaisiin enemmän, useissa maissa ikäraja on alhaisempi. THL ohjaa rokottamista ja siellä linja on ollut hyvin tiukka, ministeri tviittaa.

“Läpi yhteiskunnan löi sellainen fiilis.”

Lindén kertaa, että hän on yhdessä eurooppalaisten sosiaalidemokraattisten puolueiden ministerikollegojensa kanssa toivonut aiemmin keväällä EU:lta yhteistä kantaa rokotuksen ikärajoihin.

– Pyysimme yhdessä EU-komissaarilta Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:tä ja Euroopan lääkevirasto EMAlta, että ne antavat suosituksen. Tuli suositus, joka on hengeltään hyvin samantyyppinen kuin THL:n eikä otettu kantaa rokottamisikärajan 70 tai 65 puolesta, Lindén suree.

Lindén toteaakin, että monessa maassa näyttää olevan poliitikkojen ja asiantuntijoiden välistä ristiriitaa neljännen annoksen antamisen ikärajassa. On maita, joissa neljännen annoksen saa aikaisemmin kuin Suomessa.

Lindén kertoo, että neljännen annoksen antamisen ikärajaa on käsitelty viimeksi eilen hallituksen sote-ministeriryhmässä.

– Minun kanta on se, että ikäraja voisi olla yleisesti 70 ja siitä ylöspäin ja mahdollisesti jopa 65.

Tämä hänen THL:n linjasta poikkeava kantansa on aiemminkin ollut julkisuudessa.

Lindén ymmärtää toisaalta myös, että THL:n epidemiologit voivat katsoa kysymyksiä vähän analyyttisemmin kuin poliitikot, joille voi tulla myös paineen alla poiketa lääketieteellisistä suosituksista.

– Tämä on vaikeaa.

Vaikka Lindén tuntee Niinistön tapaan huolta kasvaneista koronakuolemien määrästä, hän nostaa esiin myös sen, että tarttuvan omikron-muunnoksen myötä myös tautia on ollut paljon enemmän liikkeellä. Vaikka moni saa lievän taudin, tartuntojen määrän kasvaessa myös kuolemantapaukset kasvavat.

Lindén sanoo, että yli 80-vuotiaista jo noin 70 prosentilla on neljäs rokoteannos ja kuolemantapausten keski-ikä on noussut kevään aikana.

Niinistön kyseli sen perään, onko varovaisuus unohdettu koronan kanssa. Myös Lindén näkee, että rajoitusten poistamisen yhteydessä helmi-maaliskuun vaihteessa löi läpi ikään kuin ajatus, että “tässä se korona nyt oli”. Tämän myötä myös varovaisuus väheni.

– Samalla kun luovuttiin rajoituksista, väljenivät suosituksetkin. Läpi yhteiskunnan löi sellainen fiilis.

Lindén jatkaa, että ne jotka kantoivat huolta koronasta, joutuivat myös vähän pilkanteon kohteeksi ja heitä pidettiin tiukkapipoisena. Tässä yhteydessä hän muistelee erästä itsestäänkin tehtyä pilakuvaa.

Varovaisuuden unohtaminen heijastui myös mediaan.

– Ei enää päivittäin uutisoitu koronasta, Lindén sanoo.

Hän toteaakin, että presidentin keuhkokuume hiukan palautti mieleen koronan vaarallisuutta.

Lindén toteaa kuitenkin myös, että terveysviranomaiset ovat yhä tuoneet esiin varovaisuuden periaatetta. Hän tietää myös, että iäkkäät ihmiset eivät vieläkään lähde kovin hanakkaasti isoihin yleisötilaisuuksiin, joten varovaisuuttakin ilmassa on.

“Olemme hiipuvan epidemian radalla.”

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ei edelleenkään näe kiirettä laajentaa suositusta neljännen koronarokoteannoksen saajille.

– Kaikki epidemian mittarit näyttävät alaspäin, olemme hiipuvan epidemian radalla. Erikoissairaanhoidon tarve, tehohoidon tarve ja kuolemien määrä kaikki näyttävät alaspäin, hän perustelee.

Nohynekin mukaan kaikkein tärkeintä on se, että ihmiset korjaavat puutteellisen suojan, jos eivät ole ottaneet kaikkia itselle kuuluvia rokoteannoksia.

Nohynek toteaa, että Suomessa valmistaudutaan syksyllä rokotetalkoisiin. Kesän aikana on luvassa tietoa siitä, miten tässä edetään.

Hänen mukaansa THL odottaa nyt, milloin koronan omikron-muunnokselle räätälöidyt rokotteet saavat myyntilupia ja milloin niitä saadaan Suomeen.

Syksyllä nähdään, kuinka monille voidaan antaa uutta räätälöityä rokotetta ja kuinka monille annetaan nyt käytössä olevaa vanhaa rokotetta. Nohynek toivoo, että neljänsien annosten rokotukset olisi saatu aloitettua nykyistä laajemmille ikäluokille jo ennen kuin epidemiassa palataan nousevalla käyrälle.

Nohynekin mielestä tasavallan presidentin kommentissa heijastuu se, että ihmiset eivät ole vieläkään ymmärtäneet sitä, että rokotteet ovat niin sanottuja vuotavia rokotteita. Ne eivät pysty estämään tautia, mutta valtaosa väestöstä saa kaikki heille suositellut rokoteannokset otettuaan hyvän suojan vakavalta taudilta.

Koronakuolemista on hänen mukaansa liikkeellä myös harhaanjohtavaa tietoa ja kaikki kuolemat eivät johdu koronasta.

Nohynek muistuttaakin, että kuolematilastoja voi tarkastella monella tavalla. Suomen Kuvalehden maamme koronakuolleisuutta pohtivassa artikkelissa, johon Nohynek esimerkiksi viittaa, todetaan, että käytännössä virukseen kuolleiksi on merkitty kaikki, joilla on havaittu koronatartunta kuukautta ennen kuolemaa. Kesäkuun alussa THL kuitenkin julkisti arvion, jonka mukaan virallisista koronakuolemista viidesosa johtui tosiasiassa muusta syystä.

Artikkelissa huomautetaan myös, että toisaalta on ilmeistä, että kaikki koronaan kuolleet eivät ole päätyneet tilastoihin. Jos haluaisi selvittää, kuinka monta kuolemaa korona on oikeasti aiheuttanut, kannattaisi tutkia korona-ajan ylikuolleisuutta eli tavallisen tason ylittävien kuolemien määrää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE