Teemoina keskusteluissa ovat geopolitiikka talous ja Suomen yhteiskunnallinen tilanne.

Tämän hetken koronatilannetta eri Euroopan maissa Niinistö kuvasi lohdulliseksi. Virus on pystytty liki tukahduttamaan monessa maassa. Suomessakin luvut ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Tauti leviää kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa ja Venäjällä.

Niinistö kantoi kuitenkin huolta siitä, että uusi tautiaalto voi tulla ja muistutti, että siitä ei ole lähdetty liikkeelle, että tautitilanne olisi ohi.

Talouspuolelta hän nosti jälleen esiin myös keskuspankkien toiminnan ja rahan määrän kasvun eli sen ”kuinka paljon tyhjästä voidaan luoda rahaa”. Tässä Niinistö näkee vaarallisia kysymysmerkkejä.

Hän muistutti, että keskuspankit nauttivat itsenäisyyden suojaa eikä niiden toimiin ole juuri mahdollista puuttua. Vaarana on kuitenkin se, että yhä useammin kevyesti ajatellaan, että rahaahan on, vaikka raha on usein viime vuosina luotu tyhjästä ilman reaalitalouden antamaa tukea.

Niinistö sanoi, että jokaiselle on itsestäänselvää, että pelkästään rahaa luomalla ei hyvinvointia ylläpidetä. Presidentti painotti työn ja tuottavuuden merkitystä ja velkaantumisen ottamista tosissaan.

– Ei siitä selvitä rahaa painamalla.

Koronan myötä EU:n ja jäsenmaiden talousvastuut kasvavat. Myös yhteisvastuusta käydään vilkasta keskustelua. Sak­san ja Rans­kan esit­tä­mä 500 mil­jar­din eu­ron el­py­mis­ra­has­to voisi antaa avustuksia jä­sen­maille EU-mai­den yh­teis­vas­tui­ta kasvattaen.

Sauli Niinistö pitää tärkeänä, että EU selviää muun muassa raja- ja talouskysymyksistä, jotta sen vaikutusvallan heikkeneminen ei jatku.

Niinistö totesi, että kymmenisen vuotta sitten talousasioissa lähdettiin aika lailla uusille teille. Finanssikriisissä euromaat auttoivat toisiaan tukipaketein.

– Minusta nyt pitäisi ottaa takaisin keskusteluun se, että palataan alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, presidentti Niinistö sanoi.

No bail out tarkoittaa sitä, että kukin EU-maa vastaa veloistaan.

Niinistö odottaisin nyt Saksan kohdalla lopullisia ratkaisuja.

– Linjaus jonka liittokansleri Merkel yhdessä presidentti Macronin kanssa teki, edusti kyllä tietyllä tavalla vähän toisenlaista saksalaista ajattelua kuin tähän asti olemme kuulleet, Niinistö totesi Saksan ja Ranskan ehdotuksesta.

Niniistöltä kysyttiin myös, onko hänen velkaantumisen vastaisissa puheissa myös sisäpoliittista viestiä maan hallitukselle.

Niinistö sanoi, että maan hallitus ei paina rahaa, joten viesti on vähän kaikille se, ettei pidä tuudittautua siihen, että rahaa on.

– Uskon, että velkaantuminen otetaan Suomessa hallituksen toimesta tosissaan ja vakavissaan.

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestetään sunnuntaina 24. toukokuuta 2020 kello 18.15 alkaen suorana lähetyksenä Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.