Huoli nousi esiin arviointineuvoston raportin julkistuksessa tiistaina Helsingissä. Neuvosto tuntuu olevan samalla kannalla kuin pääministeri Petteri Orpo (kok.) hiljattain Helsingin Sanomissa. Orpo vakuutti lehdelle, että hallituskauden isoimmat leikkaukset on jo tehty.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen kertoo huomanneensa Orpon kommentit. Hän myös sanoo ymmärtävänsä niitä.

– Se kuulostaa järkevältä vaikkakin se voi tarkoittaa sitä, että hallitus luopuu velkasuhteen vakauttamistavoitteesta, Määttänen toteaa Demokraatille.

Kevään 2024 kehysriihen päätösten, kuten yleisen arvonlisäverokannan korottamisen, eläketuloverotuksen kiristämisen ja julkisen hallinnon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäsäätöjen, arviointineuvosto katsoo raportissaan lisänneen merkittävästi finanssipolitiikan uskottavuutta. Hallitus vaikuttaa neuvoston mukaan sitoutuneen julkisen talouden vahvistamiseen.

Päätöksistä vain arvonlisäveron korotus tuli voimaan jo viime vuonna, joten linjaukset kiristävät pääosin tämän vuoden finanssipolitiikan linjaa.

YLIKIREÄN finanssipolitiikan peikko pohjautuu keynesiläinen vastasyklisyyden ajatukseen, jossa leikkaukset pyritään ajoittamaan noususuhdanteeseen ja elvytys laskusuhdanteeseen. Määttäsen mukaan periaate on rahaliittoon kuuluvan Suomen finanssipolitiikalle tärkeä.

– Se tietysti huolestuttaa, jos tehdään hyvin reipasta finanssipolitiikan kiristämistä tässä tilanteessa, jossa ei todellakaan olla missään suhdannehuipulla.

Suhdannetilannetta leimaa työttömyys. Vuoden 2024 joulukuussa Suomessa oli työttömänä yli 300 000 ihmistä. Myös Suomen muuta euroaluetta hitaampi inflaatio huonontaa näkymiä.

Finanssipolitiikan kiristäminen pienentää kokonaiskysyntää. Määttäsen mukaan kysyntää olisi parasta pienentää silloin, kun tuotantokapasiteetti on pääosin käytössä, eli työllisyys on hyvällä tasolla.

Viime vuonna finanssipolitiikan kireyttä loivensi hallituksellekin yllätyksenä tullut työllisyysrahaston esitys, joka alensi sekä työnantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuja. Linjaus toimi suuren veronalennuksen tavoin.

– Tässä kävi ehkä vähän hyvällä tuurilla niin, että finanssipolitiikka oli viime vuonna vähän kevyempää. Toisaalta myös suhdannekehitys oli 2024 heikompaa kuin ennakoitiin.

VASTASYKLISYYDEN ihanteesta ei kannata Määttäsen mukaan innostua liikaa. Hän puhuu mielellään tasapainoilusta. Finanssipolitiikalle ei pidä vaatia täydellistä ajoitusta.

– Jotkut kommentoijat vähän ylikorostavat sitä. Poliittiset realiteetitkin huomioiden se (täydellinen ajoitus) ei ole minusta mahdollista.

Hallituskaudet ovat vain neljän vuoden mittaisia. Hallituksilla on myös tapana ajoittaa leikkausten kaltaiset ikävät päätökset taipaleensa alkuvaiheeseen oli suhdannetilanne mikä tahansa. Orpon hallituksen ristinä on kunnianhimoinen talouden tasapainotustavoite, joka on karkaamassa tavoittamattomiin.

Määttänen ei halua suositella tavoitteen hautaamista.

– Voi tietysti sanoa hallitukselle, että unohtakaa tämä. Nyt ei ole täydellinen suhdannehetki kiristää finanssipolitiikkaa. Se ei ole oikeastaan vastuullinen suositus. Sen takia olen yrittänyt korostaa, että tämä on tasapainottelua.

MÄÄTTÄSEN mukaan tasapainottelu voisi tarkoittaa vähemmän poliittista suhtautumista finanssipolitiikkaan. Se puolestaan saattaisi edistää joustavampaa suhtautumista esimerkiksi yksittäisten vuosien budjettialijäämiin.

Myös liiaksi vastasyklisyyteen perustuva hallituskritiikki uhkaa Määttäsen mukaan yksinkertaistaa keskustelua suomalaisesta suhdannepolitiikasta.

– Jos joku sanoo, että nyt kiristetään vähän liikaa, näin voidaan sanoa, koska finanssipolitiikka kiristyy, mutta vastapainoksi myös julkisen talouden velkaantumiskehitys on aika hankala, Määttänen muotoilee.

Hän korostaa, ettei Suomessa eletä finanssikriisiä. Taloustilanne ei ole myöskään lähelläkään 1990-luvun alun lamaa.

– Talous ei kasva, mutta eihän se ole kasvanut 15 vuoteen. Se, mitä ajattelemme taantumana tai lamana, on valitettavasti eri asia kuin joskus aikaisemmin. Nolla on meille aika normaalia. Siitä sitä ei voi katsoa. Pitää katsoa, kuinka korkea työttömyys meillä on, kuinka laajasti meillä on resursseja käyttämättä. Tätä taustaa vasten suhdanne ei ole niin kamalan huono.

Myöskään työttömyysturvan leikkaukset hankalassa taloustilanteessa eivät Määttäsen mukaan edusta Orpon hallitukselta ajoitukseltaan täydellistä vastasyklisyyttä.

MERKITTÄVÄ Suomen talouden tilannekuvaan vaikuttava muutos tapahtui vastikään Yhdysvalloissa, kun presidentiksi nousi protektionistista kauppapolitiikkaa ajava Donald Trump. Määttäsen mukaan Trumpin linjaukset näkyvät jo jossain määrin koroissa ja dollarin vahvistumisessa.

Mahdollisilla EU:lle asetettavilla tuontitulleilla olisi vielä erillinen vaikutuksensa. Tullien on muun muassa ennakoitu kiihdyttävän inflaatiota ja nostavan valtionlainojen korkoja. Määttäsen mukaan korkoja on jo osaltaan nostanut Yhdysvaltain löysä finanssipolitiikka.

– Me ei sille mitään voida. Kansainvälinen korkokehitys tulee meille aivan annettuna. Korot voivat nousta tästä Trumpin myötä edelleenkin. Jos korot nousevat tästä lisää, julkinen velka on entistä kalliimpaa.

Trump on vaatinut Naton jäsenmaita myös nostamaan puolustusbudjettinsa nykyisin vaadittavasta 2 prosentin bkt-tasosta jopa 5 prosenttiin.

– Jos Suomessa laitetaan prosentti lisää, vaikka ei viiteen mentäisikään, niin prosentti on kolme miljardia. (Orpon hallituksen) suorat säästötoimet ovat luokkaa 6 miljardia, puolustusmenojen kasvu olisi puolet siitä.