Nobel-viikon alku painottuu luonnontieteisiin. Maanantaina julkistetaan, kenelle myönnetään lääketieteen Nobel. Tämän jälkeen vuorossa ovat fysiikan ja kemian Nobelit.

Suurelle yleisölle tunnetuimmat palkinnot eli kirjallisuuden palkinnon ja rauhanpalkinnon saajat julkistetaan loppuviikosta.

Torstaina jaettavaa kirjallisuuden Nobelia sommitellaan vedonlyöntitoimistojen arvioissa kiinalaiskirjailijalle Can Xuelle, jota on luonnehdittu yhdeksi maailman kokeellisimmista kirjailijoista. Veikkausten kärkipäässä on useampana vuonna ollut myös merkittäväksi ranskalaiseksi nykykirjailijaksi tituleerattu Pierre Michon.

PALKINTOJEN saajia julistetaan Ruotsista Tukholmasta aina torstaihin asti, mutta perjantaina katseet kääntyvät Norjan Osloon. Nobelin rauhanpalkinto päättää palkintoviikon, joskin maanantaina 9. lokakuuta julkistetaan vielä talouden Nobeliksi usein kutsuttu taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.

Rauhanpalkinto jaetaan tilanteessa, jossa Venäjä käy valloitustaisteluaan Ukrainassa toista vuotta, suurvaltasuhteet ovat jännittyneet, sotilasvallankaappaukset ovat jatkuneet Afrikassa ja moniin vuosikausia jatkuneisiin konflikteihin ei ole löydetty kestävää ratkaisua, kuten Vuoristo-Karabahin tuore esimerkki osoittaa.

Ruotsalaisen kansainvälisen politiikan professorin Peter Wallensteenin mukaan voisi olla oikein olla jakamatta rauhanpalkintoa tänä vuonna.

-  Se olisi hyvä tapa korostaa maailman tilan vakavuutta, hän sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Tämä olisi ensimmäinen kerta puoleen vuosisataan, kun rauhanpalkinto jäisi jakamatta. Edellisen kerran se jätettiin jakamatta vuonna 1972 Vietnamin sodan ollessa käynnissä.

Norjan Nobel-komitean sihteeri Olav Njölstad ei kuitenkaan usko, että palkintoa ei jaettaisi.

-  Maailma todella tarvitsee jotakin, joka voi osoittaa oikeaan suuntaan. Nobelin rauhanpalkinnon jakamiselle on erityisen hyvät syyt tänä vuonna, Njölstad sanoo AFP:lle.

TÄNÄ vuonna rauhanpalkinnon ennakoidaan menevän maantieteellisesti samoille suunnille kuin viime vuonna. Tuolloin rauhanpalkinnon saivat valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski sekä ihmisoikeusjärjestöt Memorial Venäjältä ja Center for Civil Liberties Ukrainasta.

Vedonlyöntitoimistojen kärkinimi rauhanpalkinnon saajaksi on Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, josta on tullut yksi näkyvimmistä maailman johtajista sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa 2022.

Rauhannobelistien veikkauksissa muutkin korkealle sijoittuvat nimet ovat Venäjän presidentti Vladimir Putinin tai muiden itsevaltaisten hallintojen vastustajia. Joukosta löytyvät Venäjällä pitkää vankeusrangaistusta kärsivä oppositioaktivisti Aleksei Navalnyi ja valkovenäläinen maanpakoon joutunut oppositiopoliitikko Svjatlana Tsihanouskaja. He ovat sijoittuneet korkealle vedonlyöntitoimistojen arvioissa useamman vuoden ajan.

Oslossa toimivan rauhantutkimusinstituutti Prion johtaja Henrik Urdal ennakoi perinteisessä suosikkilistauksessaan, että rauhanpalkinto voitaisiin tänä vuonna myöntää ihmisoikeustyöstä, täyttäähän ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 75 vuotta. Urdalin listauksesta löytyvät muun muassa iranilainen ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien puolestapuhuja Narges Mohammadi sekä afganistanilainen toimittaja ja naisaktivisti Mahbouba Seraj.

MYÖS Kiinassa elinikäiseen vankeuteen separatismista tuomittu uiguurivähemmistöön kuuluva ekonomisti Ilham Tohti on vedonvälittäjien arvioissa korkealla. Jos rauhanpalkinnon saajan valitseva Norjan Nobel-komitea nimeäisi Tohtin palkinnon saajaksi, voisi se historian valossa nostattaa diplomaattisen kriisin. Vuonna 2010 Norjan ja Kiinan kauppa- ja diplomaattisuhteet menivät käytännössä jäihin vuosikausiksi, kun kiinalaiselle ihmisoikeusaktivistille Liu Xiaobolle myönnettiin rauhanpalkinto.

Norjan Nobel-komitea valitsee palkittavan tänä vuonna 351 ehdokkaan joukosta, jossa noin neljännes on järjestöjä. Vedonlyöntitoimistojen listojen kärkipäästä löytyy myös muutamia YK:n alaisia järjestöjä. Maailman terveysjärjestö WHO, Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin ovat vedonvälittäjien suosikkeja palkinnon saajiksi.

Kansainvälinen tuomioistuin löytyy myös rauhantutkimusinstituuttia edustavan Urdalin listalta.

-  Tuomioistuin toimi rohkeasti määrätessään maaliskuussa 2022 Venäjän välittömästi päättämään sotilasoperaationsa Ukrainassa. Nobel-komitea voisi päätöksellään korostaa tuomioistuimen yritystä päättää laiton hyökkäyssota, Urdal perustelee.

NOBEL-palkintoseremoniat järjestetään Tukholmassa ja Oslossa Alfred Nobelin kuolinpäivänä 10. joulukuuta.

Syyskuun alussa Nobel-säätiö sai aikaan kohun, kun se ilmoitti kutsuvansa Venäjän, Valko-Venäjän ja Iranin suurlähettiläitä Tukholmassa järjestettävään palkintojenjakojuhlaan. Kutsut kuitenkin peruttiin pikavauhtia, kun ilmoitukseen reagoitiin voimallisesti Ruotsin kuningashuonetta myöten. Oslon palkintojenjakoon suurlähettiläät on kuitenkin yhä kutsuttu.

Alfred Nobel määräsi testamentissaan vuonna 1895, että hänen omaisuuttaan tulee käyttää palkintoihin. Tänä vuonna Nobel-säätiö kertoi, että jokaisen palkinnon rahallista arvoa on kasvatettu yli 80  000 eurolla, mikä tarkoittaa, että tämän vuoden palkitut saavat 924  000 euroa.

Suomalaisista Nobelin ovat saaneet kirjailija Frans Emil Sillanpää, biokemisti Artturi Ilmari Virtanen, presidentti Martti Ahtisaari ja taloustieteilijä Bengt Holmström. Lisäksi suomalaisista on palkittu lääketieteilijä Ragnar Granit. Hän muutti uransa aikana Ruotsiin, jonka kansalaisuudenkin sittemmin sai.