Kaikki valiokunnan oppositiopuolueet jättivät mietintöön vastalauseensa.

Työsopimus voidaan esityksen mukaan jatkossa solmia enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työntekijän ja työnantajan välillä.

– Suurin ongelma työmarkkinoilla on, että avoimia työpaikkoja on liian vähän, valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) perusteli rekrytointikynnyksen alentamista.

Samalla hallitus poistaa irtisanottujen takaisinottovelvoitteen alle 50 hengen yrityksiltä ja lyhentää lomautusten ilmoitusajan 14 vuorokaudesta seitsemään.

LAKIESITYS on herättänyt alusta saakka poikkeuksellista vastustusta. Vastarintaan ovat paikoin ryhtyneet myös hallituspuolueiden naisjärjestöt, koska lakihankkeen on katsottu lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Valiokuntakäsittelyssä esitystä on tästä syytä myös muutettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperustein. Uuden ilman perustetta olevan sopimuksen raja on nostettu 2 vuodesta 5 vuoteen. Perusteetta solmittua määräaikaista sopimusta ei voida myöskään jakaa enää kolmeen osaan.

Valiokunnan tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, etteivät muutokset vakuuttaneet oppositiota. Se katsoi edelleen yksimielisesti esityksen lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät esittivät vastalauseessaan lain hylkäämistä. Samoin teki omassa vastalauseessaan oppositiopuolue keskusta.

– SDP ei hyväksy tämänkaltaista työelämän kehittämistä. Esitys on niin huono, ettei sitä pykälämuutoksilla saa korjattua, valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) sanoi.

LYLY huomautti Suomen olevan määräaikaisissa työsuhteissa viiden kärkimaan joukossa Euroopassa ja silti hallitus haluaa määräaikaisia sopimuksia lisätä.

– Tämä suunta on täysin väärä.

Lylyn mukaan esitys lisää taloutta jo valmiiksi hidastavaa epävarmuutta ja ihmisten varovaisuutta. Hän huomautti, että Orpon hallitus tekee pohjoismaisesta mallista “Suomen sovellusta”, jossa ajetaan alas myös sosiaaliturva samalla kuin tehdään työelämän heikennyksiä.

Lylyn viesti sai vahvistusta vasemmistoliitosta. Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela luonnehti lakia niin huonoksi ja typeräksi, ettei sitä olisi pitänyt säätää. Koskelan mukaan esitys heikentää naisten ja nuorten työntekijöiden asemaa.

– Lisäpisteet hallitukselle siitä, että tämä tuodaan vappuviikolla. Ei kyllä yksikään vappuhuiska tämän esityksen puolesta heilu, Koskela sanoi.

KOSKELA väitti, että laki tulee tekemään myös toistaiseksi voimassaolevista työsopimuksista jatkossa määräaikaisia.

– Kokoomus on tässä hallituksessa pettänyt naiset ja perussuomalaiset on tässä hallituksessa pettänyt duunarit, hän jatkoi.

Keskustan Olga Oinas-Panuma huomautti, ettei lakia ole rajattu koskemaan vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä, vaikka työllistämisen kynnystä halutaan erityisesti niissä madaltaa. Hän uskoi, että epävarmuus lisääntyy lain myötä myös julkisella sektorilla.

– Keskustan mielestä tämä lakiesitys on kokonaisuutena kelvoton, Oinas-Panuma totesi.

– Myöskään tasa-arvolain päivitys ei tule tätä esitystä pelastamaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta liitti mietintöönsä lausuman, jolla se pyrkii velvoittamaan valtioneuvoston seuraamaan lain sukupuolivaikutuksia ja ryhtymään tarvittaessa korjaaviin toimiin. Työministeriön tehtäväksi jää toimittaa asiasta selvitys valiokunnalle vuoden 2029 loppuun mennessä.

Valiokunnan puheenjohtaja Satonen tähdensi, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on laissa kielletty.