Osa ilmiöstä saattaa selittyä turvapaikanhakijoilla, arvioi tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon Tutkimuskeskuksesta. Hän on kuitenkin arviossaan varovainen, koska kirkon uusista jäsenistä ei ole vielä tarkkoja tietoja.

– Turvapaikanhakijoilla saattaa olla pientä vaikutusta tähän. Heistä yleensä valtaosa on nuorehkoja miehiä, ja heitä on varsinkin viime vuoden aikana liittynyt kirkkoon normaalia enemmän, Salminen sanoo.

Hän muistuttaa, että nuoret aikuiset korostuvat yleensäkin niin kirkkoon liittyneissä kuin eronneissa, sillä he ovat hyvin liikkuva ikäryhmä.

Kaiken kaikkiaan kirkkoon liittyi melko normaali määrä jäseniä, noin 16 500 ihmistä. Lievä enemmistö oli miehiä.

Kirkon Tutkimuskeskuksen mukaan kirkosta erosi viime vuonna reilut 52 000 ihmistä. Määrä on hieman edeltävää vuotta korkeampi, mutta Salmisen mukaan ”hyvin tyypillinen”.

Kirkosta eroamisissa ei ollut viime vuonna mitään selviä piikkejä samaan tapaan kuin vuonna 2010 Homoilta-kohun jälkeen tai vuonna 2014 tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen jälkeen. Ainoa ja hyvin tyypillinen piikki ajoittui viime vuoden loppuun, jolloin kirkosta erotaan usein kirkollisveron välttämiseksi.

– Vuoden viimeisenä päivänä kirkosta erosi noin 2 000 ihmistä, ja neljänä tätä edeltävänä päivänä eroamistahti oli reilu tuhat ihmistä päivässä, Salminen kertoo.

Kirkkoon kuuluu tällä hetkellä 3,9 miljoonaa ihmistä eli 71 prosenttia suomalaisista. Jäsenten osuus väestöstä on tippunut prosenttiyksikön edellismittauksesta.

Vuoden aikana kastettiin noin 33 700 lasta. Kirkon jäseniä kuoli puolestaan 44 300. Sekä kastettujen että kuolleiden määrä laskivat hieman.

STT–MINNA NYRHINEN-BLAZQUEZ