Työmarkkinat
14.4.2026 07:08 ・ Päivitetty: 14.4.2026 07:08
Nuorisoalan ammattilaiset uupumisvaarassa – ammattiliitto vaatii nuorisolain uudistamista
Ammattiliitto Jytyn kyselyn mukaan nuorisoalalla työskennellään kasvavan kuormituksen alla. Jyty vaatii nuorisolain tarkentamista, jotta nuorten palvelut ja nuorisotyön resurssit voidaan turvata paremmin.
Jytyn kyselyyn vastanneista nuorisotyön ammattilaisista 92 prosenttia kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, mutta heistä 63 prosenttia pitää uupumisen uhkaa merkittävänä työhön liittyvänä riskinä. Puolet vastaajista kokee työmääränsä jatkuvasti tai melko usein liian suureksi.
Työuupumuksen uhka on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2023, jolloin kysely tehtiin edellisen kerran. Myös yksin työskentely on lisääntynyt: nyt 48 prosenttia työskentelee yksin, kun kolme vuotta sitten heitä oli 41 prosenttia. Jytyn mukaan tulokset kertovat vähenevistä resursseista. Liitto vaatii nuorisolain tarkentamista tilanteen parantamiseksi.
– Nuorisoalalla tehdään äärimmäisen tärkeää työtä, mutta liian vähin resurssein. Tämä on riski sekä työntekijöille että nuorille. Nuorisolain ensisijaiseksi tavoitteeksi pitäisi nostaa nuoren etu, kuten varhaiskasvatus- ja perusopetuslaissa on tehty, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo tiedotteessa.
Jytyn mukaan nykyinen laki jättää kunnille laajan, mutta epäselvän harkintavallan nuorisotyön toteuttamisessa. Jytyn mielestä lain väljät raamit ovat hyvin monitulkintaiset, mikä näkyy epätasaisena resursointina ja nuorten palveluiden eriarvoistumisena.
– Lainsäädäntö ei tällä hetkellä velvoita riittävästi turvaamaan nuorisotyötä. Se näkyy kentällä kuormituksena ja epävarmuutena, Jytyn aluetoiminnan asiantuntija Jani Loponen sanoo tiedotteessa.
Jyty muistuttaa, että nuorisotyöstä valtaosa toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, kuten hankerahoituksella tai valtionavustuksella.
– Varsinkin järjestöt ovat käytännössä ulkopuolisen rahoituksen varassa. Myös kuntien järjestämä nuorisotyö nojaa liiaksi ulkopuoliseen rahoitukseen, jolloin kunnilla ei ole tarvetta kasvattaa omarahoitusta, Loponen kuvaa.
NUORISOALAN työntekijät eivät koe saavansa riittävästi arvostusta työlleen. Kyselyyn vastaajista lähes puolet kokee, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa melko vähän tai ei lainkaan. Kyselyssä epäkohdiksi nousivat myös palkkaus, töiden epätasainen jakautuminen, jatkuvasti kasvavat vaatimukset ja liian suuri työmäärä.
– Nuorisotyö toimii ennaltaehkäisevästi: siihen panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin, Jonna Voima muistuttaa tiedotteessa.
Nuorisoala ry on myös huolestunut alan ammattilaisten lisääntyneestä kuormituksesta. Jyty ja Nuorisoala katsovat, ettei nuorisotyön arvoa ole tunnistettu riittävästi päätöksenteossa. Järjestöt korostavat, että nuorten näköalattomuuden lisääntyessä nuorisotyön merkitys kasvaa entisestään.
– Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia, kuulluksi tulemista ja kokemusta siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Juuri tämä on nuorisotyön ydintä. Nuorisotyö on yhteiskuntamme näkymätön turvaverkko, jonka vahvistamiselle on nyt akuutti tarve, Nuorisoala ry:n va. Toiminnanjohtaja Silla Kakkola sanoo tiedotteessa.
– Nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on oltava edellytykset onnistua työssään. Kun vahvistamme heidän resurssejaan, vahvistamme nuorten turvaverkkoa, hän sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
