Kyselyyn vastanneilta 1  001 nuorelta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat olleet elämäänsä kaiken kaikkiaan viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaukset annettiin kouluarvosanoilla, 4–10.

15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään on laskenut 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana, ja se on nyt 8,0. Nuorisobarometrissä on mitattu tyytyväisyyttä elämään vuodesta 1997, eikä se ole kertaakaan ollut näin matalalla tasolla.

Laskua ei pidetä yllättävänä, sillä monet koronarajoitukset vaikuttavat voimakkaasti keskeisiin lasten ja nuorten elämän osa-alueisiin. Sellaisia ovat muun muassa opetus ja kasvatus, kaverisuhteet, harrastustoiminta sekä julkiset että puolijulkiset hengailupaikat.

Tutkimustuloksista selviää, että korona-aikana eri vastaajaryhmissä tyytymättömimpiä elämäänsä ovat olleet tytöt. Myös äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien poikien tyytyväisyys elämäänsä on laskenut.

–  Toisaalta ajallisessa vertailussa ei ole havaittavissa pelättyä polarisaation kasvua taloudellisen toimeentulon luokissa, vaan tyytyväisyys elämään on laskenut tasaisesti niin heikosti kuin hyvin toimeentulevilla. Erot eivät toisaalta ole kaventuneetkaan, vaan hyvä taloudellinen toimeentulo on yhä yhteydessä korkeaan tyytyväisyyteen, Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi sanoo tiedotteessa.

Tutkijat Myllyniemi ja Jenni Lahtinen huomauttavat, että tulevaisuudessa nähdään onko tutkimuksessa havaittu elämäntyytyväisyyden tason lasku hetkellinen notkahdus vai jääkö se pidemmäksi ajaksi matalammalle tasolle. Lisäksi he nostavat esille, ettei nuoruutta voi elää vain etänä, eikä koetun hyvinvoinnin laskun pitäisi tässä valossa olla suuri yllätys.