Mäkisalo-Ropposen mukaan heitä arvioidaan olevan Suomessa vähintäänkin 20 000.

Kansanedustaja teki asiasta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.).

– Ministerille kiitos ongelman tunnistamisesta. Sosiaalihuoltolaissa velvoitetaan huomioimaan lapsi vanhemman sairastuessa. Käytäntö kuitenkin valitettavasti on osoittanut, että lain nykyisessä muodossa sen tavoitteiden toteutuminen on heikoissa kantimissa, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessaan.

– Toimintamallit puuttuvat ja edelleen lasten ongelmiin puututaan pitkälti vanhemman tai huoltajan näkemyksen mukaan. Tämä asettaa heidät portinvartijan asemaan, mikä voi olla erityisen ongelmallista silloin kun vanhempi itsekin käy kriisityötään läpi. Tällaisissa tilanteissa lasten kuuleminen ja heidän tarpeidensa huomioiminen voi jäädä liian vähäiseksi.

Mäkisalo-Ropponen korostaa, että kaikkien lasten kanssa toimivien ammattilaisten kykyä kohdata lapset ja nuoret sekä tunnistaa heidän avun- ja tuen tarpeensa vanhempien sairastuessa tulisi edelleen vahvistaa.

– Yksi ratkaisu tähän on ministerin vastauksessakin esille tuoma Lapset puheeksi -työkalu. Lapset ja nuoret tulisi nähdä aktiivisina toimijoina, joiden oma näkemys perheen tilanteesta tulee ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa. Ikätasoisesti tulisikin olla käytössä erilaisia työkaluja lasten oman arjen kokemuksen huomioimiseksi.

Hallitus on päättänyt lapsioikeusperustaisen kokonaisvaltaisen lapsistrategian laadinnasta, jossa luodaan hallituskaudet ja hallinnonalat ylittävä visio lapsi- ja perhemyönteisestä politiikasta. Mäkisalo-Ropposen mielestä nuorten hoivaajien tilannetta tulee tarkastella strategian laatimisen yhteydessä, sillä kysymys on erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevien lasten oikeuksista.

– Nuorten hoivaajien oikeus olla lapsi – ilman liian suurta vastuunkantamista omista vanhemmistaan – ei aina toteudu. Nuorille ja heidän perheilleen tulee olla saatavilla matalan kynnyksen palveluita, joille tuetaan sekä perheitä että myös näiden nuorten kasvua.