Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Nyt alkoi tapahtua – työryhmältä tulee esitys 0,7:n hoitajamitoituksesta jo ensi kuussa – Kiuru: Eduskunnassa kova paine viedä asia eteenpäin nopeasti

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoo Demokraatille, että 0,7:n hoitajamitoituksen säätämisessä edetään nopeasti. Asia irrotetaan vanhuspalvelulain uudistamisessa omaksi kokonaisuudekseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan esityksiä iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuden uudistamiseksi ja väestön ikääntymiseen varautumiseksi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Tämä vanhuspalvelulakia uudistava työryhmä korvaa jo viime hallituskauden lopulla työryhmästä tehdyn päätöksen.

Ryhmän puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Tuija Kumpulainen STM:stä.

Viime hallituskauden kuuma puheenaihe oli 0,7:n hoitajamitoitus. Tämä lisätään nyt uutena asiana Kiurun toimesta ryhmän työlistalle.

– Työryhmälle on annettu selväsanainen tehtävä selvittää, miten vähimmäishenkilöstömitoitus nostetaan 0,7:n tasolle ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, Krista Kiuru kertoo Demokraatille.

Mitoituskysymystä pohtii työryhmmässä oma uusi jaostonsa.

– Tehtävänä ei ole vain mekaanisesti lisätä 0,7:n vähimmäismitoitusta, vaan myös huomioida hoitoisuuden tarve ja henkilöstön työnjako muun muassa tukipalveluiden osalta.

Tällä hetkellä hoitajamitoitusta ei ole kirjattu lakiin. Vanhuspalvelujen laatusuosituksessa vähimmäismitoitus on 0,5 hoitajaa per asiakas.

Viime vaalikaudella oppositio ajoi sitovaa hoitajamitoitusta nimenomaan lain tasoll.

Kumpulaisen työryhmä tekee myös ehdotuksen iäkkäiden palvelujen laatusuositukseksi vuosille 2020–2023 ja arvioi, mitkä suosituksen on nostettava lain tasolle. Tässä työssä huomioidaan tuoreen hallitusohjelman kirjaukset.

Kaikkialla 0,7 ei riitä.

Kiuru kertoo, että työryhmän on saatava jouluun mennessä valmiiksi hallituksen esityksen muodossa ehdotus uudeksi vanhuspalvelulaiksi.

– Poikkeuksena siitä on 0,7:n vähimmäismitoituksen säätäminen, jota koskevat esitykset on saatava valmiiksi jo syyskuun loppuun mennessä, koska eduskunnassa on kova paine saada vähimmäismitoitus päätettyä mahdollisimman pian.

Käytännössä siis Rinteen (sd.) hallitus valmistelee ja tekee vanhuspalvelulain päivitystä kahdessa osassa.

– Kun saamme työryhmän mitoitusjaoston tekemät esitykset hallituksen esityksen muodossa käyttöön, se laitetaan välittömästi lausuntokierrokselle ja sitten eduskuntaan heti lausuntokierroksen päätyttyä, Kiuru kertoo tämän syksyn toimista.

Vanhuspalvelulain laaja päivitys on muilta osin kuitenkin jäämässä vasta kevätistuntokaudelle.

Kiuru selvittää hoitoisuuden arvioinnin tarkoittavan sitä, että ympärivuorokautisesssa hoidossa vähimmäismitoitus on vähintään 0,7.

– On yksiköitä ympärivuorokautisessa hoidossa, jossa 0,7 ei riitä, vaan hoitoisuus on otettava huomioon erityisellä huolellisuudella. Hallitus on lähtenyt siitä, että hoitoisuus on otettava huomioon ja näin ollen vähimmäismitoitus voi olla isompikin. Siinä, miten tämä kirjoitetaan lakiin, on nyt kuultava nyt yhteiskunnan ammattilaisia ja asiantuntijoita, joiden tehtävä on antaa esityksensä syyskuun loppuun mennessä.

”Nyt on hyvä maltilla kuulla, mitä asiantuntijat esittävät.”

Koska ympärivuorokautisen hoidon yksikköihin on tulossa 0,7:n hoitajamitoitus, on ollut pelkoja, että tämä heikentäisi työvoiman rekrytointia ja määrää kotihoidossa. Kiuru myöntää, että vaara kotihoidon ajautumisesta lisävaikeuksiin on tämän vuoksi olemassa.

– Sen vuoksi aloitetaan myös kotihoidon kehittämisohjelma, sillä julkisuudessakin esiintyneet epäkohdat eivät kohdistu vain tehostettuun palveluasumiseen, Kiuru vakuuttaa.

Keskeinen kysymys on, millä aikataululla 0,7:n lakiin säädetty hoitajamitoitus ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä astuisi voimaan.

– Annetaan mitoitusjaoston tehdä ensin työnsä, jotta saadaan suomalaisten asiantuntijoiden arvio poliittiseen keskusteluun siitä, mikä on aikataulujen suhteen mahdollista ja mikä ei. Tältä osin en ota tässä vaiheessa kantaa millä aikataululla on mahdollista edetä. Nyt on hyvä maltilla kuulla, mitä asiantuntijat esittävät.

Uudistuksen rahoituksesta Kiuru sanoo tässä vaiheessa, että hallituksessa on sitouduttu siihen, että vanhuspalveluiden kehittämistä edellyttävä riittävä rahoitus turvataan.

– Näistä asioista sitten tietenkin käydään keskustelua budjettiriihen yhteydessä.

Myös valvontaa kehitetään.

Kiurun piakkoin asettama vanhuspalvelulain uudistamisryhmä käsittelee myös muun muassa ennaltaehkäisevä toimintaa ja palveluita ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Henkilöstön määrää, osaamista ja kohdentamista sekä johtamista arvioidaan ottamalla huomioon paitsi kotihoidon myös omaishoidon tarpeet.

Muita työryhmässä pohdittavia asioita ovat valvonta, tietopohjan kehittäminen sekä lääkehuollon kehittämistarpeet.

Vanhustenhoidon valvonta on puhuttanut paljon julkisuudessa siellä havaittujen epäkohtien vuoksi. Etenkin yksityisten terveysjättien toiminta on joutunut luupin alle.

– Kyse siitä, miten valvonnan sääntelyä ja omavalvonnan sisältöä ja toimivuutta pitäisi kehittää ja millaisia sanktioita tarvitaan tulevaisuudessa. Vanhuspalveluiden kriisin keskeisiä ongelmia on ollut se, että omavalvonta ei ole toteutunut yksiköissä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Valvonnan mahdolliseen lisäresursointiin Kiuru ei ota tässä vaiheessa kantaa.

– Kyllä se on sanottava, että erittäin huolestuttavia asioita on kuitenkin ilmennyt valvontaviranomaisten suorittaman valvonnan yhteydessä vanhusten palveluiden osalta. Julkisuudessa nämä ovat aika paljon painottuneet tehostettuun palveluasumiseen, mutta on selvää että myös kotihoidossa on parantamisen tarvetta. Siksi ylipäätään iäkkäiden ihmisten palveluita tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti.

– Hallitusohjelmassa varaudutaan väestön ikääntymiseen pitkällä aikavälillä. Sitä koskien annetaan myös hallitusohjelmassa kirjattu ikäohjelma. Se huomioi ikääntymiseen liittyvät tekijät.

Tulevaa allituksen kotihoidon kehittämisohjelmaa Kiuru luonnehtii erityiseksi asiaksi Suomessa.

– Sillä varmistetaan myös se, että kotihoidon laadun parantuessa henkilöstön jaksaminen ja viihtyvyys työssä tulee varmistettua paremmin. On tärkeää, että niin kotihoitoon kuin ympärivuorokautiseen hoivaan saadaan rektyroitua riittävästi motivoitua henkilökuntaa.

Suuri suomalainen saavutus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru nimeää yhdeksi suureksi suomalaiseksi saavutukseksi sen, että vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013.

– Siinä myöskin SDP:llä oli merkittävä rooli.

Kiuru kuitenki muistuttaa, että lain voimassaoloaikana väestö on ikääntynyt kiihtyvää tahtia. Pitkäaikainen laitoshoito on vähentynyt ja korvautunut suurelta osin tehostetulla palveluasumisella.

– Samaan aikaan iäkkäiden henkilöiden palveluiden tilasta on noussut esiin kiihtyvällä vauhdilla huolestuttavia asioita niin henkilöstön, asiakkaiden kuin läheisten esiintuomana mutta myös valvontaviranomaisten toimesta.

– Auttamatta alkaa olla viimeinen aika panostaa iäkkäiden henkilöiden palveluihin aikaisempaa enemmän. Vanhuspalvelulain laajan päivityksen tekeminen kertoo siitä, että pitkästä aikaa vanhuspalveluiden kehittäminen on jälleen keskiössä, Kiuru sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Politiikka
1.4.2020
”Loimaan kassalta” hätähuuto – Nyt tulee suora vastaus: ”Saattaa olla, että tässä yhteydessä puhkeaa vähän suurempikin kupla”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE