Nyt arvioi Rinne Vapaavuorta: “Paljastaa kovan karvansa, mutta tähän hän ei syyllistynyt”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kaikkia nauratti vielä 24. kesäkuuta 2014, kun Alexander Stubbin hallitus aloitti. Antti Rinne löytyy eturivistä, Jan Vapaavuori toisesta rivistä.

Nykyinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori muistelee tänään ilmestyneessä kirjassaan Puoliholtiton Suomi viime hallituksen tietä. Silloisen kokoomuslaisen elinkeinoministerin mielestä neljä vuotta oli hukkaan menetettyä aikaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toimi valtiovarainministerinä kesäkuusta 2014 toukokuun loppuun 2015, ensin lyhyen ajan Jyrki Kataisen (kok.) ja sitten Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa.

Rinne myöntää, että talouskasvun kannalta viime kaudella ei tehty ihan riittävästi alusta lähtien.

– Mutta mikä tahansa maa olisi kärvistellyt taloudellisessa shokissa, mikä meitä on kohdannut, hän korostaa.

Osansa Vapaavuoren “tulikivenkatkuisista sanakäänteistä” saa osakseen myös Rinne. Vapaavuoren mukaan tuoreen valtiovarainministerin budjettilinjaukset johtivat yhteentörmäykseen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

– En ihmettele yhtään, että kurjistavaa ja kovaa leikkauslinjaa ajava Vapaavuori suuttui, Rinne kuittaa.

SDP halusi Rinteen johdolla kääntää Suomen linjaa ja työllisyyttä nousuun lisäämällä vuoden 2015 lisätalousarvioon ja 2014 lisäbudjetteihin noin 460 miljoonaa euroa infrarakentamiseen.

– Halusin myös SDP:n puoluehallituksen tahdon mukaisesti korjata lapsiperheisiin ja köyhimpiin eläkeläisiin kohdistuvat lisäleikkaukset. Eläketulovähennyksen noston estivät kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit, Rinne huomauttaa.

Kokoomuksen taustajoukot puukottivat selkään koko sen vuoden ajan.

Antti Rinne on ehtinyt vasta silmäillä Vapaavuoren kirjaa, mutta sen perusteella voi jo tehdä huomioita.

– Tässä puhuu mies, joka pitkään politiikassa olleena on keskittynyt piruilemaan toisille.

Rinne kysyy, mihin jäivät Vapaavuoren omat järkevät näytöt esimerkiksi asuntopolitiikassa.

– Vapaavuori paljastaa kirjassa karvansa: Hän on kova porvaripoliitikko – oman ideologinsa vanki.

Antti Rinne antaa tosin Vapaavuorelle myös tunnustusta reiluudesta ja rehtiydestä. Hänen kanssaan oli helppo kommunikoida.

– Kun vaikeiden vääntöjen kautta päästiin ratkaisuun, se piti. Toisin kuin kokoomuksen taustajoukot, jotka puukottivat selkään koko sen vuoden ajan ja levittivät väärää tietoa SDP:stä riitelijänä. Siihen Vapaavuori ei syyllistynyt, Antti Rinne kiittelee.

Kaupunginjohtajat tahtovat pääkaupunkiseudulle sote-erillisratkaisun – tehtäviä ei maakunnalle

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ehdottavat sote- ja aluehallintouudistuksessa erillisratkaisua pääkaupunkiseudulle.

Kaupunginjohtajien esitys yhteisen valmistelun käynnistämiseksi valtioneuvoston kanssa menee kaupunginhallitusten käsiteltäväksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset saavat asian eteensä jo maanantaina ja Kauniaisten kaupunginhallitus keskiviikkona.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestää pääkaupunkiseudun perussote-palvelut ja sillä on mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuus omaan palvelutuotantoon sote-peruspalveluihin säilyy.

Esityksen mukaan kaupungit voivat tuottaa sote-palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina ulkopuolisilta. Myös yhteinen sote-alue voisi tuottaa palveluja.

Rahoituksen osalta kaupunginjohtajien ehdotuksen lähtökohta on, että erillisratkaisu tulee toteuttaa neutraalisti muuhun Suomeen nähden.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ei siirretä uudelle maakunnalle. Osa valtion aluehallinnon palveluista resursseineen esitetään siirrettäväksi pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien järjestämis- ja tuottamisvastuulle.

Näitä tehtäviä ovat elinkeino- ja työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajien palvelut. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä tiivistetään ja tavoitteena on tarjota asukkaille ja yrityksille mahdollisimman yhdenmukaisia palveluja.

Kaupunginjohtajat ehdottavat, että valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit aloittavat yhdessä erillisratkaisun mahdollistavan lainsäädännön valmistelun välittömästi.

Mikäli valtio suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, pääkaupunkiseudun kaupungit perustavat tilapäisen, laajapohjaisen luottamushenkilöelimen, johon kaupungit nimeävät jäseniä asukasluvun ja poliittisen edustavuuden mukaan. Yhteinen toimielin päättäisi valtuustoille tehtävästä esityksestä.

Kerava ja Kirkkonummi kutsutaan mukaan erillisratkaisun valmisteluun. Ne päättävät omasta osallistumisestaan.

Kaupunginjohtajien ehdotuksen taustana ovat hallituksen 5. huhtikuuta julkistamat sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset. Niissä todetaan, että pääkaupunkiseutu muodostaa muusta maasta poikkeavan väestökeskittymän, ja että hallitus on valmis arvioimaan pääkaupunkiseudun erillisratkaisua, mikäli kaupungit tekevät asiasta yhteisen ehdotuksen.

Jos nyt tehty ehdotus toteutuu, Suomeen tulee 18 itsehallintoalueen eli maakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue, jossa sote- ja aluehallinnon uudistus toteutetaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.

SAK selvittää rakennusalan neuvottelutuloksen kiky-sopivuutta

eloranta-hulkko

Palkansaajakeskusjärjestö SAK selvittää rakennusalan neuvottelutuloksen yhteensopivuutta kilpailukykysopimuksen kanssa, kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta STT:lle. Selvitys valmistunee ensi viikolla.

Rakennusala ilmoitti eilen neuvotelleensa työehtosopimuksen, jonka ala toivoo olevan osa kilpailukykysopimusta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti kuitenkin eilen, että neuvottelutulosta ei voida laskea mukaan kilpailukykysopimuksen kattavuuden arviointiin.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ärähti eilen Demokraatille.

Apteekkialalla osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen. Apteekkien työnantajaliitto kertoi, että kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan alalla paikallisesti.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alalla neuvotteluja jatketaan tänään.

Maan hallitus on luvannut 515 miljoonan euron veronkevennykset, jos kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosentin rajan.

“Palkansaajan selkäreppu on jo täynnä” – JHL edellyttää hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
jhl-niemi-laine
JHL lähettää tiukat terveiset hallituksen budjettiriiheen. Kuvassa liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edellyttää maan hallituksen pitävän lupauksensa täysimääräisesti kilpailukykysopimuksen osana kunnille luvatuista verokompensaatioista.

JHL:n hallitus korostaa, että sopimuksista ja sovituista asioista on pidettävä kiinni.

– Sopimusyhteiskunta on vaarassa, mikäli jo ennen kikyn allekirjoitustilaisuutta aletaan sovitella uusia painoja palkansaajien selkäreppuihin. Henkilöstö on kantanut kortensa kekoon kilpailukyvyn edistämiseksi jo enemmän kuin riittävästi työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla.

JHL ei tule hyväksymään yksipuolista kilpailukykysopimuksen rikkomista, eikä kuntasektorin toimintaedellytysten entisestään heikentämistä.

– Maan hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä kunta-alalle kompensaatiota verotulomenetyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa uhkaa tuhansille kunta-alan työpaikoille. Katsomme kokonaisuutta ja edellytämme maan hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä. Sopimuksella on aina kaksi osapuolta ja molemmilla on velvollisuus toimia sovitusti.

Maan hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

– Työelämän epäkohdista johtuvat taloudelliset menetykset, muun muassa ennenaikaiset eläköitymiset, sairauspoissolot, työtapaturmat, tuotannon ja palvelujen menetykset ovat useampia kymmeniä miljardia euroa vuosittain. Hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

JHL:n hallitus sanoo kannanotossaan, että Suomen kilpailukyky kohenisi paremmin aidolla kehittävällä otteella kuin poukkoilevalla päätöksenteolla.

– Työelämän laatu vaikuttaa suoraan työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen ja kohentaa siten Suomen kilpailukykyä. Budjettiriihessä on taattava resursseja työelämän ja työolojen kehittämiseen. Suomelle voidaan löytää uusi, menestyksellinen suunta, mikäli kehittämistä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Osaamista löytyy kyllä, mutta löytyykö maan hallitukselta tahtoa, se kysyy.

Apteekkialalla työajan pidennyksestä sovitaan paikallisesti

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Apteekkialalla kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti, kertoo Apteekkien työnantajaliitto. Apteekkialan osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alan neuvottelut olivat kesken vielä eilen.

 

Soten seuraava askel selvisi virkamiehen Twitter-tililtä

LKS 20151107 Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportin 2014 julkistamistilaisuudessa 16. joulukuuta 2014. STR / LEHTIKUVA / Roni Rekomaa \Instructions: STT:N JUTTUUN Alivaltiosihteeri Pöysti: Maakuntien rajoilla joudutaan pian tekemään valintoja

Virallinen lausuntokierros sote-uudistuksesta ja maakuntalaista alkaa kuun lopussa.

Asiasta kertoi alivaltiosihteeri  Tuomas Pöysti Twitter-tilillään.

Pöysti tviittaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) sanoneen Mikkelissä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntalakia koskeva esitysluonnos lähtee lausunnoille elokuun viimeisenä päivänä.

Aiemmin kesällä on kerrottu, että lausuntokierros kestää kymmenen viikkoa.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä sote-lakien valmistelu eri tahtiin on ongelmallista. Hän kertoi näkemyksestään Yle uutisille.

Lausunnonantajat ottavat nyt kantaa soten järjestämislakiin, kun sen sijaan potilaan valinnanvapautta säätelevät pykälät ovat vasta valmisteilla.