Asiasta uutisoi sunnuntaina New York Times perustaen tietonsa yhdysvaltalaisviranomaisiin. Myös uutistoimisto AFP:n viranomaislähde vahvisti mediatiedot päätöksestä.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan päätöstä ei ollut vielä finalisoitu, mutta sitä oltiin lähestymässä. Bloombergin lähteiden mukaan lupaa pitkän kantaman ohjusten käyttöön ei kuitenkaan myönnettäisi niin laajana kuin Ukraina on sitä pyytänyt.

Kyse on Atacms-ohjuksista, joiden kantama on noin 300 kilometrin luokkaa. New York Times ja Bloomberg kertoivat, että pitkän kantaman ohjuksia käytettäisiin aluksi todennäköisesti venäläisiä ja pohjoiskorealaisia joukkoja vastaan Kurskin alueella Ukrainan vastaisella rajalla.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti korostanut, että Ukrainalle on annettava mahdollisuus käyttää länsimailta saatuja aseita pitkän kantaman iskuihin Venäjälle.

Viime aikoina Zelenskyi on perustellut pitkän kantaman iskuja juuri pohjoiskorealaisten joukkojen läsnäololla Venäjällä. Zelenskyi on arvostellut tilannetta, jossa Ukrainan tiedustelu voi nähdä pohjoiskorealaisten joukkojen kerääntymisen Venäjällä, mutta ei voi tehdä asialle mitään ennen kuin joukot saapuvat rintamalle Ukrainaa vastaan taistelemaan.

BIDENIN hallinnon päätös olisi merkittävä muutos Yhdysvaltain Ukrainan-politiikassa. Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on lisännyt pelkoja siitä, että lännen tuki Ukrainalle heikkenee. Trump on sanonut rajoittavansa Ukrainan tukemista.

Biden tähdensi viime keskiviikkona Valkoisessa talossa vierailleelle seuraajalleen Trumpille, että Yhdysvaltain tuen Ukrainalle on jatkuttava.

-  Presidentti Biden toisti jälleen näkemyksensä, jonka mukaan Ukrainan jatkuva tukeminen palvelee kansallista turvallisuuttamme, kertoi Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan tuolloin.