Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

26.12.2023 06:30 ・ Päivitetty: 21.12.2023 12:25

Nyt kamppaillaan Euroopan suunnasta, kun kokoomuksen sisarpuolueet ovat alkaneet kääntää katseitaan radikaalioikeiston suuntaan

Mikko Huotari

Kansalaisten katseet ovat kääntymässä vähitellen alkuvuoden presidentinvaaleihin, jotka ovat erittäin tärkeät.

Mikkel Näkkäläjärvi

Ihmiset pääsevät ensin tammikuussa ja uudelleen helmikuussa ottamaan kantaa siihen, millaisin arvoin ja millaisella johtamiskyvykkyydellä varustettu henkilö valitaan seuraavaksi kuudeksi vuodeksi johtamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Tärkeiden presidentinvaalien ohella muutama ajatus kannattaa uhrata myös ensi keväänä pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Eri puolilla Eurooppaa käydään tällä hetkellä todellista kamppailua Euroopan suunnasta, vaikka se ei ole vielä noussut juurikaan julkisen keskustelun kohteeksi.

Euroopan unioni on kaikkine puutteineenkin kirkas valo maailman synkkyydessä.

EUROOPAN unionia on johdettu pitkään sosialidemokraattien (S&D) ja maltillisen oikeiston (EPP) tiiviissä yhteistoiminnassa. Sinipuna-akseli on ollut Euroopan parlamentissa varsin vahva.

Joissain Euroopan maissa radikaalioikeistolaiset puolueet ovat kasvattaneet kannatustaan, mikä ei sinänsä ole uutta tai ainutkertaista.

Se, mikä on Euroopan tasolla harvinaisempaa, on se, että kokoomuksen sisarpuolueet ja kokoomuksen Eurooppa-puolue (EPP) ovat alkaneet kääntää katseitaan enenevissä määrin radikaalioikeiston suuntaan sosialidemokraattien sijaan.

Esimerkkejä tästä löytyy niin meiltä kotimaasta kuin myös monesta muustakin Euroopan maasta. Tällaisesta yhteistyöstä on konkreettinen esimerkki myös Euroopan parlamentissa, kun maltillinen oikeisto ja radikaalioikeisto löysivät toisensa niin sanotun ennallistamisasetuksen yhteydessä.

Haikailua radikaalioikeiston perään on nähty lisäksi muun muassa EPP:n europarlamenttiryhmän puheenjohtajalta Manfred Weberiltä.

ONKO tällä kaikella merkitystä, voisi joku hyvin kysyä? On sillä.

Koko EU:n politiikan näkökulmasta sillä on todella suuri ero, johdetaanko Euroopan unionia, kuten tähän asti, vai saavatko radikaalioikeistolaiset puolueet konkreettisen valta-aseman. Siitä joukosta löytyy vahvoja voimia, jotka muun muassa kyseenalaistavat Ukrainan tukemisen jatkamisen ja haastavat voimallisesti EU:n oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa sekä jarruttavat ilmastotoimia ja työntekijöiden oikeuksien kehittämistä.

Ainoa tapa varmistaa se, että Euroopan unioni kehittyy edelleen oikeilla urilla, on huolehtia siitä, että sosialidemokraatit menestyvät ensi kevään eurovaaleissa kaikissa jäsenvaltioissa. Näinä aikoina, kun elämme monin tavoin turvattomampaa aikaa kuin aikoihin, tarvitaan vakautta ja rauhaa luovia voimia.

Euroopan unioni on kaikkine puutteineenkin kirkas valo maailman synkkyydessä. Kamppaillaan sen puolesta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU