Ennen kysymysosuutta Rehn piti vartin puheenvuoron, jossa hän nosti esiin muun muassa viestinnän merkityksen rahapolitiikassa.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankin neuvosto, jonka jäsen Rehn on, kokoontuu noin kuuden viikon välein päättämään rahapolitiikasta. Nousi esiin, että näitäkin kokouksia ennen pidetään eräänlainen hiljainen viikko.

Rehn nimittäin kertoi, että kokousta edeltävä viikko on niin sanottu hiljainen jakso. Tuolloin EKP:n neuvoston jäsenet eivät anna haastatteluja eivätkä pidä puheita.

Olli Rehn summasi rahapolitiikan roolin olleen keskeinen koronapandemian keskellä. Vuosi sitten oli uuden finanssikriisin vaara, joka onnistuttiin torjumaan keskuspankkien toimin. Rehn totesi EKP:n rahapolitiikan tukeneen luotonantoa, tuotantoa ja työllisyyttä ja tätä kautta hintavakautta.

Keskusteluun nousi myös kysymys viime aikoina jonkin verran kiihtynyt keskustelu inflaation mahdollisuudesta.

Rehn totesi, että euroalueen inflaatio on noin kahden prosentin tavoitteeseen nähden edelleen hyvin hidasta.

Lähivuosienkin inflaationäkymät ovat vaimeat ja sen takia vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on Rehnin mukaan yhä tarpeen.

– Tiedän hyvin, että monet ovat ilmaisseet huolensa kevyen rahapolitiikan seurauksista. Pelätään inflaation lähtemistä laukalle, hyperinflaatiota. Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä.

Rehnin mukaan siis päinvastoin, inflaatio uhkaa jäädä euroalueella edelleen liian hitaaksi.

Tarve tukea kotitalouksia ja yrityksiä on pakottanut valtiot ottamaan velkaa.

Olli Rehnin mukaan on kysyttävä, mikä olisi ollut vaihtoehto.

– Yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty aivan eri mitassa kuin nyt, jos olisi toimittu toisin. Yhteiskunnan eheys olisi Suomessakin koetuksella. Sellainen sosiaalidarwinismi, jossa heikot sortuvat laman alle, olisi mielestäni ollut väärää, ei-vastuullista politiikkaa.

Rehn kuitenkin lisää, ettei tarkoita, etteikö julkisen talouden kestävyydellä olisi merkitystä. Hän huomautti, että onkin syytä varautua siihen, että valtionkin velanotto ajanoloon kallistuu. Vaikkei korkojen nousu vielä välttämättä häämötä horisontissakaan, siihen on Rehnin mukaan keskipitkällä aikavälillä varauduttava.

– Suomessakin terveyden ja talouden tukeminen julkista velkaa kasvattamalla on ollut koronakriisin aikana perusteltua. Finanssipolitiikka onkin keveää vielä tänä vuonna sekä Suomessa että laajasti Euroopassa.

Jos kasvu ja työllisyys vahvistuvat Suomessa ennusteiden mukaan, vuoden 2022 budjetista lähtien on pääjohtajan mukaan perusteltua palata valtiontalouden menokehyksiin julkisen talouden kestävyyden ylläpitämiseksi.

Säästämisaste on noussut hyvin voimakkaasti koronakriisin aikana. Rehn totesi kriisin kohdelleen ihmisiä eri tavoin. Kriisi onkin ollut eriarvoistava. Esimerkiksi palvelualan ammateissa, kuten ravintola- ja matkailualalla moni on menettänyt työnsä tai ollut pitkään lomautettuna ja alan yrittäjät ovat vaikeuksissa. Eli kaikilla säästämiseen ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta.

Rehn totesikin myös korkean säästämisasteen perustelleen sitä, että valtion tase pannaan töihin yksityisen kulutuksen ja investointien jähmetyttyä.

Tässä yhteydessä palattiin jälleen hetkeksi inflaatiokeskusteluun. Kun talous aikoinaan avautuu rokotteiden myötä ja rajoitusten purkautuessa, voidaan Rehnin mukaan nähdä jonkinlainen lyhyt inflaatiopiikki tai -pomppu.

Euroopassa ei kuitenkaan ole Rehnin mukaan syvää inflaatiodynamiikka, joka palkka- ja palveluinflaation kautta merkittävästi vauhdittaisi inflaatiota kestävällä tavalla.

– Sen takia meidän arvio sekä Suomen Pankissa että EKP:n neuvostossa on se, että inflaatio tulee olemaan hyvin vaimeaa kuitenkin näistä piikeistä huolimatta lähivuosien aikana.

Rehnin mukaan tämä johtuu pitkälti korkeasta työttömyydestä ja vaimeista palkkapaineista.

Suomen Pankki kertoi yksityiskohtaisesti tänään, miten kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet Suomessa nopeasti korona-aikana. Helmikuun lopussa kotitalouksien talletuskanta oli liki 105 miljardia euroa, mikä on 9,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuntolainojen kanta puolestaan oli helmikuun 2021 lopussa 103,2 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,6 %.

Rehnin mukaan ekonomistit ja keskuspankkiirit pohtivat tällä hetkellä, millä tavalla ja millä vauhdilla voimakkaasti noussut säästämisaste ja talletukset purkautuvat eri maissa. Lisäksi nyt kysytään, aiheuttaako nähty elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka asunto- tai osakemarkkinoiden kuplan aineksia.

– Näitä molempia seurataan hyvin tiiviisti.

Rehnin mukaan siitä, lähtevätkö talletukset liikkeelle ja aleneeko korkea säästämisaste, esiintyy hyvin paljon eri arvioita. Joidenkin arvioiden mukaan se voisi tapahtua hyvinkin nopeasti.

– Mentäisiin 1920-luvun kulutusjuhlaan – joka kyllä päättyi vähän ikävästi aikoinaan.

Toiset arviot taas painottavat Rehnin mukaan sitä, että merkittävä kriisi kuten vaikkapa meidän kotoinen 1990-luvun lamamme, olisivat jättäneet pysyvän jäljen tai arven. Toisin sanoen laman kokeneet sukupolvet olisivat pysyvästi varovaisempia varojen käytössään. Tämä taas voisi viitata siihen, että säästämisaste ja talletukset eivät purkaudu aivan niin nopeaan tahtiin.

– Tulemme näkemään, miten tämä kehittyy.

Rehn sanoi, että hänen oma arvionsa on ”jossakin siellä laajalla keskikentällä”.

– Eli kyllä talletusten purkautuminen tulee näkymään varmasti. Mutta jonkin verran kriisi tulee jättämään myöskin pysyviä arpia ja se tulee heijastumaan ihmisten kulutusalttiuteen.

Asuntolainoja on siis otettu Suomessa viime aikoina aikaisempaa enemmän. Suomen asuntomarkkinassa ei kuitenkaan ole Suomen Pankin arvion mukaan tällä hetkellä kuplan aineksia.

Isoissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet mutta muualla maassa ei. Suomen asuntomarkkina on yhä hyvin kahtiajakautunut.

Vuosi sitten koronakriisin iskiessä päälle, moni oli huolissaan, Rehn mukaan lukien, että äkkipysähdys maailmantaloudessa olisi niin kova, että seuraisi asuntomarkkinoiden pudotus tai romahdus.

Rehnin mukaan elvyttävä rahapolitiikka on kuitenkin tukenut asuntomarkkinoiden kehitystä Suomessa ja muualla euroalueella. Kyseessä on hänen mukaansa konkreettinen esimerkki siitä, miten rahapolitiikka välittyy kansantalouteen ja heijastuu arkiseen elämään.

– Romahduksen sijaan meillä on oikeastaan tällä hetkellä suhteellisen asiallinen tilanne siinä mielessä, että meillä asuntomarkkina jonkin verran kasvaa. Ei ole siis pudonnut, romahtanut. Jonkin verran hinnat ovat nousseet. Kysyntä on pitänyt. Tarjontaakin on. Mutta ainakaan tällä hetkellä toistaiseksi ei ole nähtävissä varsinaisesti asuntokuplan aineksia.