Kolmantena vaihtoehtona on Verkostomainen toimintaympäristömalli, jossa huippu-urheilua johtaisi olympiavalmennuskeskusten ja huippu-urheiluinstituutti Kihun muodostama yhteenliittymä. Mallissa Olympiakomitean rooli kutistuisi kisa- ja tukiorganisaation tehtäviin.

Mallit perustuvat OKM:n syyskuussa aloittamaan virkamiesselvitykseen, jossa kartoitettiin nykytilanne, muutostarpeet ja mahdolliset toiminnan tehostamistavat. Selvitystarve lähti liikkeelle Pariisin 2024 olympialaisten ujosta menestyksestä.

-  Nyt on aika suunnata katse pitkälle tulevaisuuteen ja luoda muutos, joka perustuu pitkäjänteisyyteen, tehokkaampaan huippu-urheilututkimuksen hyödyntämiseen ja vahvaan kansainväliseen yhteistyöhön. Meidän on nostettava rimaa, asetettava urheilijat keskiöön ja tavoiteltava suomalaista huippu-urheilua takaisin kansainvälisen menestyksen kärkeen, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist totesi ministeriön tiedotteessa.

Selvitystyön perusteella kehitettiin alun perin peräti seitsemän toimintamallia, joista on nyt tiivistetty kolme mahdollista toimintatapaa.

-  Tavoitteenamme on käynnistää tarvittavat muutokset kevään 2025 aikana, jotta uusi toimintamalli voisi olla käytössä vuoden 2026 alusta. Ministeriön keskeinen tehtävä on varmistaa, että kaikki osapuolet ovat valmiita ja sitoutuneita muutokseen, jotta suomalaisen huippu-urheilun kilpailukyky voidaan palauttaa, ministeri Bergqvist kertoi.

OLYMPIAKOMITEAN puheenjohtaja Petteri Kilpinen vakuutti keskiviikkona, että urheilukenttä on valmis muutoksiin.

-  Olympiakomitea ja urheiluyhteisö on valmis rohkeaan muutokseen, ja ministeriön selvityksessä nousi esiin todella hyviä ehdotuksia, jotka tukevat suuntaa, johon myös me haluamme lähteä. Nyt tarvitaan kaikki tahot samaan pöytään sopimaan rooleista ja tehtävistä, Kilpinen kommentoi huippu-urheilun kehitysnäkymiä Olympiakomitean tiedotteessa.

Kilpinen korosti ratkaisujen taustalla yhteistyötä ja vahvisti samalla muutostarpeen.

-  Olemme matkalla takaisin huipulle ja tämä matka on aloitettu yhteistyössä urheiluyhteisön ja OKM:n kanssa. Paluu huipulle vaatii rohkeita ratkaisuja ja isoja samaan suuntaan tähtääviä uudistuksia, Kilpinen jatkoi.

-  Nykyinen toimintatapa ei ole tuottanut toivottuja tuloksia, joten Olympiakomiteassa olemme enemmän kuin valmiita uudistamaan toimintaamme ja olemme sitä jo vahvasti aloittaneet. On hienoa, että OKM tukee tätä uudistumisen tietä ja jakaa näkemyksemme uudistustarpeesta.

Olympiakomitean ministeriölle esittämiä muutosehdotuksia ovat Huippu-urheiluyksikön organisaation ja toiminnan tehostaminen, uuden huippu-urheilun ohjausryhmän perustaminen, muutosten ja tulosten tehokkaampi seuranta sekä kärkiurheilijoiden tehokkaampi tuki.

-  On selvää, että suomalainen huippu-urheilu tarvitsee nyt kirittämistä ja uutta vaatimustasoa, Kilpinen tiivisti Olympiakomitean esityksen.