– On ollut ja enemmänkin, Pohjanmaalta Tampereelle saapunut Heikki Puskala summaa.

– Monella tapaa kokous on ollut sitä, mitä odotin, mutta tavallaan myös hyvin erilaista. On vaikea muotoilla, että miten, turkulainen Ville Kurtti tuumii.

Ehkä osa tunnelman erilaisuudesta odotuksiin nähden johtui erityisjärjestelyistä, vaikka sitä toki osasi jo odottaa. Koronavirustilanteen vuoksi porukka on jaettu kahteen saliin, ja Puskala ja Leino olivat lauantain Sorsapuistosalissa. He kertovat, että siellä hiukan haettiin tunnelmaa, aluksi ainakin. Isossa salissa musiikki pauhasi puheiden jälkeen, mutta Sorsapuistosalissa ei.

Sunnuntaina he pääsivät ”pehmeille tuoleille”, kuten Puskala sanoo, eli isoon saliin. Leinon mielestä siellä, että tunnelma oli selvästi erilainen. Ja olihan se hienoa päästä näkemään puoluejohdon valinta ihan ”livenä”.

– Veikkaan, että se oli ihan ajateltu, että me pirkanmaalaiset pääsemme isoon saliin sunnuntaina, kun Sanna Marin on kuitenkin täältä, tamperelainen Leino pohtii.

Valiokunnissa työskentely on ollut kolmikon mielestä hyvää ja mielenkiintoista, hyviä kompromisseja on saatu aikaan ja hyvässä hengessä, mutta paikoin työskentely on ollut haastavaa. Teknisiä pulmia on ollut jonkin verran, muuta niistäkin selvittiin, kertovat Heikki Puskala ja Joanna Leino.

– Hybridimalli, että puolet valiokunnasta on etänä ja puolet paikalla, ei ole toimivin. Se on hankalaa etänä oleville, kun ei välttämättä aina kuule kunnolla ja keskusteluun on vaikeampi osallistua, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toiminut Ville Kurtti puolestaan kuvailee.

Työelämävaliokunnassa vaikuttanut Joanna Leino kertoo yllättyneensä, että valiokunta sai työnsä valmiiksi jo sunnuntaina.

– Olimme aikalailla yksimielisiä, vaikka oli tehty muutosesityksiä ja oli paljon eri vaihtoehtoja. Tosi nätisti perusteltiin, tosi nätisti äänestettiin. Se oikeasti sujui! Ja pakko sanoa, että puheenjohtajana Mikkel Näkkäläjärvi osasi hommansa, hän piti kaiken sillä tavalla kasassa, että ei päässyt rönsyilemään, Leino kertoo kokemuksistaan työelämävaliokunnassa.

Puhujanpönttöön puoluekokouksen keltanokista nousivat Joanna Leino ja Ville Kurtti. Leino piti kannatuspuheenvuoron varapuheenjohtajaehdokas Jaana Ylitalolle. Kurtti puolestaan piti puheenvuoron poliittiseen ohjelmaan ja teki pari muutosesitystä.

Heikki Puskala ei ole pitänyt puheita, mutta jos jostain, hän olisi voinut puhua turkistarhauksen kieltämistä esittävästä aloitteesta. Hän ei kannata kieltoa.

– Olisin sanonut, että evoluutio hoitaa turkistarhauksen lopettamisen. Eli elinkeino lakkaa olemasta itsestään ajan kanssa. Pohjanmaalla se on kuitenkin oleellinen elinkeino, Puskala sanoi ennen aloitteesta äänestämistä.

Ville Kurtti tuli Demokraatin haastatteluun suoraan äänestyksestä, jonka tuloksena puolue alkaa edistää turkistarhauksen kieltämistä.

– Äänestin nyt läpi menneen esityksen puolesta, jossa on myös kirjauksia sosiaalisesta siirtymästä. Yllätyin positiivisesti, että se meni läpi, Kurtti sanoo.

Demariopiskelijoiden varapuheenjohtajana Kurttia harmittaa, ettei aloite EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksuttomista opinnoista ottanut tulta alleen. Sen sijaan opiskelijajärjestö Sonkin aloite opintorahan nostosta hyväksyttiin Kurtin iloksi.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että puolueen johtoon saatiin puheenjohtaja Sanna Marinin tueksi hyvä varapuheenjohtajien tiimi Niina Malmista, Ville Skinnarista ja Matias Mäkysestä.

– Kolmikko oli se, mitä odotin, mutta ei ihan täysin se, mitä äänestin. Järjestys tosin oli eri kuin odotin. Minusta tuntuu, että Niina Malm yllätti tuloksellaan vähän kaikki. Erityisesti olin tyytyväinen, että Matias Mäkynen valittiin, hän oli ehdottomasti suosikkini. Varsinaissuomalaisena tietysti Aki Lindénin tulos jäi vähän harmittamaan, Ville Kurtti sanoo.

Heikki Puskalasta tuntuu hyvältä, kun puolueelle saatiin johto, jonka myötä puolue siirtyy tälle vuosituhannelle. Pohjanmaalaisena hän on tietenkin hyvillään Mäkysen valinnasta.

– Täytyy myös antaa Antti Rinteelle väistyneenä puheenjohtajana täydet pisteet ohjelmatyöstä, mikä tällä viime puoluekokouskaudella on tehty. Olen enemmän tai vähemmän 40 vuotta ollut lähellä sosialidemokratatista liikettä, niin oikeastaan nyt ensimmäisen kerran on oikein paneuduttu ohjelmatyöhön. Työryhmissä oli satoja ihmisiä, ja kentän ääni näkyy ohjelmatyössä.

Kun kolmikolta kysyy, millainen SDP Tampereelta lähtee, nostaa Ville Kurtti erityisesti esiin juuri ohjelmatyön hedelmät – asiasisällöt. Vaikka hänelle itselleen on tärkeää, että Sanna Marin tuli valituksi, häntä välillä hiukan häiritsee, että politiikka henkilöityy toisinaan liikaa.

– Poliittinen ohjelma on todella hyvä ja kattava tulevaisuuslinjaus, joka katsoo aika rohkeasti ja kunnianhimoisesti tulevaisuuteen. Se olisi paikoin voinut olla vielä rohkeampi ja kunnianhimoisempi, mutta se on erittäin hyvä lähtökohta jatkotyöstämiselle tulevissa puoluekokouksissa, Kurtti sanoo.

– Pitäisin isoimpana asiana poliittista ohjelmaa ja periaatejulistusta – suuret ohjelmat, jotka tulevat ohjaamaan puolueen toimintaa jopa seuraavien vuosikymmenien ajan, hän kiteyttää.

Joanna Leinon mielestä Tampereelta lähtee dynaaminen SDP.

– Tulee sellainen fiilis, että nyt on tekemisen meininkiä. Se on ihana asia!

– Kuten Joanna sanoi, dynaaminen puolue, jonka arvopohja on kunnossa. Puolueen tulevaisuus on hyvissä – uusissa ja energisissä – käsissä. Tällaisena vanhempana vaikuttajana tuntuu hyvältä, että tässä puoluekokouksessa näkyy tulevaisuuteen katsominen, Heikki Puskala puolestaan summaa.