Teollisuuden Voima tiedotti, että laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortion mukaan sähköntuotanto jatkuu aikaisintaan 25. joulukuuta 2022 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaisi helmikuussa 2023. Aikatauluun liittyy epävarmuuksia.

Sähkön hinnan sekä riittävyyden kanssa kamppailevalle Suomelle uutinen on totta kai myrkkyä.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei yllättynyt Olkiluoto 3:sta koskevasta ilmoituksesta. Jo aiempien tiedotteiden sanamuodot olivat antaneet osviittaa, että käyttöönotto voisi lykkääntyä.

Leskelä odottaa itsekin kovasti, mitä Olkiluoto 3:lle lopulta tapahtuu.

SUOMEN sähköjärjestelmän toimivuudelle tuore uutinen tarkoittaa sitä, että nyt Olkiluoto3 ei ainakaan välittömästi auta sähkön toimitusvarmuutta talvella ja huojenna sähkön hintaa.

Leskelä tosin huomauttaa, että emme vielä tiedä, miten laitoksen koekäyttö voisi jatkua. Pelkkä koekäyttökin helpottaisi tilannetta merkittävästi.

– Mutta on tietysti merkittävä riski, että tämä talvi nyt mennään ilman, että Olkiluoto 3:n tuotanto on käytössä.

Suomessa on varauduttu sähkökatkoihin. Vaikuttaako tämä uutinen niiden todennäköisyyteen?

– Kyllä yksi tekijä on, kuinka paljon meillä on omaa tuotantoa käytössä, Jukka Leskelä vastaa.

Muita tekijöitä ovat sääolosuhteet ja se kuinka kovaksi kulutus nousee ja millaisiin joustoihin pystytään, jos sähköstä on niukkuutta.

Leskelä ynnää, ettei osaa sanoa, muuttavatko uudet tiedot Olkiluodosta kovin paljon sähkökatkojen todennäköisyyttä.

– Mutta tiukkoja tilanteita varmaan on todennäköisemmin.

YRITYKSILLE ja kansalaisille Leskelä toteaa, että sähkönkäyttöön liittyvät asiat ja joustot ovat nyt entistä tärkeämpiä.

– Meillä todennäköisemmin on hyvin korkeita sähkönhintoja talven kylmimpinä aikoina. On tärkeätä, että sähkönkäyttäjät seuraavat tilannetta ja pyrkivät kaikkien tiukimpina tilanteina vähentämään omaa sähkönkäyttöään. Tämä on oikeastaan se, mitä voi tässä tilanteessa tehdä.

Olkiluoto 3:n toiminnan myöhästymisen vaikutuksen sähkön hintaan Leskelä kuvaa riippuvan kokonaistilanteesta.

– Joissain tilanteessa vaikutus voi olla hyvin suuri ja joissain tilanteissa merkityksetön.

Tällä hetkellä Euroopassa on laajasti hyvin korkeat sähkön hinnat. Suomen tapaan Euroopassa on kylmä jakso ja markkinat reagoivat sähkön hintojen nousulla. Edullista tuontisähköä ei ole tällä hetkellä tarjolla. Tuotu sähkö Suomeen tulee siis tällä hetkellä kalliilta hinta-alueelta.

– Näyttää siltä, niin kuin on jo koko syksyn näyttänyt, että talvikuukaudet olisivat korkean hinnan aikaa.

Kaikkein isoin hintapaine syntyy tilanteissa, joissa Suomeen tuodaan sähköä täydellä kapasiteetilla ja Suomi irtautuu omaksi hinta-alueekseen joko Viron tai Baltian maiden kanssa yhdessä. Tällaisen tilanteen toistumisen mahdollisuus kasvaa Leskelän mukaan.

– Jos ei pystytä Ruotsista tuomaan lisää sähköä, meidän hintatasomme lähtee eriytymään. Jos meillä olisi Olkiluoto täydessä tuotannossaan, tällaisia tilanteita olisi paljon vähemmän.

SÄHKÖÄ käyttävillä yrityksillä ja kansalaisille riittääkin jälleen hieman aikaisempaa enemmän murehdittavaa. Kysymys kuulunee myös, joutuuko maamme hallitus reagoimaan ja tukemaan lisää yrityksiä ja kansalaisia.

Leskelä toteaa, että kyseessä on pitkälti poliittisen tason arvio.

Hallituksen tähänastisten tukien ajatuksena hän kuvaa olevan tukea niitä, joilla sähkön hinnannousun vaikutus on ankarin. Tuet kompensoivat vain osan hinnannoususta.

Leskelä nimittää energiakriisiä epäreiluksi kriisiksi. On hyvin sattumanvaraista, keihin se kohdistuu. Niille, jotka sattuvat asumaan sähkölämmityksen piirissä, kriisin merkitys on suurin. Samoin sillä on vaikutusta, minä aikana on sattunut oman sähkösopimuksensa tekemään.

– Tämä on tietyllä tavalla asiakkaiden näkökulmasta vähän kuin epäreilut arpajaiset. Joillekin kohdistuu huono arpa.

LESKELÄ toteaa, että päättäjillä pitäisi olla hyvä käsitys siitä, kuinka merkittävä määrä on niitä “arpajaisissa” huonommassa tilanteessa olevia, joilla oma talous suistuu raiteiltaan.

– Heitä pitäisi kyllä tässä nyt auttaa kriisin yli. Minusta ne toimenpiteet, joita on nyt tehty, kohdistuvat juuri näihin. Mutta sitä ovatko ne riittäviä, pitäisi minusta jatkuvasti arvioida ja olla valmius auttaa, jos näyttää siltä, ettei pysytä yhteiskunnallisesti mukana.

Leskelä muistuttaa, että on myös yrittäjiä, varsinkin maatalousyrittäjiä, joilla voi olla todella vaikeaa.

– Tämä on tietysti toinen ryhmä, jossa on varmasti poliittisen harkinnan paikka, mitä tehdään. Mutta en nyt lähtisi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa poliitikkoja tältä osin neuvomaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tänään Demokraatille pitävänsä uusia energiatukia mahdollisina.

Sähkönmyyjien osalta Leskelä ennakoi, että sähkömarkkinoiden kallis hintataso voi aiheuttaa joillekin myyjille, joilla on paljon vanhoja sopimuksia, haasteita suojausten kanssa.

– Viime vuoden joulukuussa melko monet sähkönmyyjät tekivät isoja tappioita jopa parin viikon aikana. Tietysti voi olla, että vastaavaa tulee.