Nyt se näkyy – sähkövaje, kun pakkaset paukkuvat – kolme vinkkiä säästää sähköä

Kuva: Jari Soini
Sähkölinjat ovat nyt lujilla.

Sähkönkulutus kasvaa Suomessa voimakkaasti kovien pakkasten mukana. Kulutushuippujen aikana Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti ylittyy selvästi, jolloin Suomi jää vaarallisen riippuvaiseksi naapurimaiden tuontisähköstä. Kovimmilla pakkasilla myös kuluttajien on syytä osallistua sähkönsäästötalkoisiin. Energiahallintaan erikoistunut Enegia listasi kolme helppoa niksiä, joilla sähköä voi säästää kotioloissa.

Alkuvuoden pakkasten kiristyessä Suomen sähkönkulutukseen tulee vuodesta toiseen selvästi havaittava piikki. Teollisuus ja yritykset muodostavat leijonanosan sähkön kokonaiskulutuksesta, mutta juuri pakkaspäivien lisäkulutuksesta huomattava osuus on kotitalouksien kontolla lisääntyvän lämmitystarpeen vuoksi.

Energiahallinnan asiantuntijayritys Enegia varoittaa, että kulutuspiikkeihin sisältyy huomattavia riskejä, sillä nykyisellään kotimainen sähköntuotanto ei enää riitä vastaamaan pakkaspäivien kysynnän nousuun. Kiivaimpien pakkasten aikana Suomi on riippuvainen Ruotsista, Venäjältä ja Virosta ostettavasta tuontisähköstä, jonka ongelmina ovat kallis hinta ja epävarma saatavuus.

– Tuontisähkön varassa elämisessä on kaksi isoa ongelmaa. Ensinnäkään naapurimaista ei välttämättä saada riittävästi sähköä Suomen tarpeisiin, jos sitä ei liikene omalta kulutukselta tarpeeksi vientiin tai jos siirtoyhteyksissä on häiriöitä. Ja toisaalta silloinkin, kun tuontisähköä on saatavilla, se voi olla tavallisiin markkinahintoihin nähden erittäin kallista, ja hinnannousu heijastuu suoraan sähkönkäyttäjien lompakkoon”, kertoo Enegian sähkömarkkina-asiantuntija Antti Kouvo.

Myös kotitaloudet tarvitaan mukaan säästötalkoisiin

Nykyinen tilanne johtuu Kouvon mukaan pitkälti kotimaisten hiililauhdevoimaloiden alasajoista kuluvan vuosikymmenen aikana. Kulutushuippujen aikana kysyntä karkaa selvästi kotimaisen tarjonnan ohi, koska suljettujen voimaloiden tilalle ei ole saatu korvaavaa tuotantokapasiteettia. Omavaraisuusasteen parantaminen lieventäisi kulutuspiikkeihin liittyviä riskejä.

– Loppiaisesta todennäköisesti selvitään vielä melko kivuttomasti, sillä Venäjällä vietetään vielä vuodenvaihteen jälkeisiä lomia ja sieltä liikenee sähköä Suomeen tuotavaksi. Lisäksi Suomen kulutus on loppiaisen takia hieman normaalia arkipäivää matalampi. Mutta jos seuraavat pakkaset osuvat tavallisille arkipäiville, tilanne on vaikeampi. Pahimmassa tapauksessa sähkön saatavuutta voi olla pakko rajoittaa, mutta toistaiseksi tähän ei ole vielä jouduttu turvautumaan, Antti Kouvo sanoo.

Aurinkosähkö ei nyt auta

Talviaikaan aurinkosähkön saatavuus on mitätöntä, ja usein kovimmilla pakkasilla tuulen saatavuus on epävarmempaa. Pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä ennen Olkiluoto 3:n valmistumista.

– Siihen saakka on vain pakko etsiä uusia joustokeinoja, jotta pakkasjaksojen kulutus saadaan pidettyä matalana. Teollisuuden suuret sähkönkäyttäjät ovat jo varsin tottuneita sääntelemään sähkönkulutustaan pakkaspäivinä. Kotitalouksissa vastaava ajattelu ei ole vielä saanut samanlaista jalansijaa, mutta nyt tähän olisi syytä saada muutos. Tehokkaimmat keinot ovat onneksi hyvin helppoja, Kouvo kertoo.

Kolme helppoa niksiä: näin osallistut sähkönsäästötalkoisiin kotona

Vältä tai lykkää saunomista.

-Illan pahin kulutuspiikki osuu päivällisaikaan, sen jälkeen kulutus laskee vähitellen ja samalla sähkön tuntihinta laskee. Pakkaskeleillä saunominen saattaa houkutella työpäivän jälkeen erityisen paljon, mutta sähkösaunan omistajien kannattaa mieluiten välttää saunomista kokonaan tai ainakin lykätä sitä kulutuspiikin ohi loppuiltaan, Antti Kouvo suosittelee.
Kytke sähkölämmitys ja lämminvesivaraaja tilapäisesti pois päältä.

– Ajatus lämmityksen kytkemisestä pois päältä kesken kovien pakkasten saattaa kuulostaa hurjalta, mutta sen vaikutus kodin lämpötilaan on oikeasti hyvin pieni. Puolen tunnin tai tunnin katkoksessakaan koti ei ehdi viilentyä oleellisesti, mutta vaikutus sähkönkulutukseen on merkittävä, Kouvo sanoo.
Käytä energiasyöppöjä kodinkoneita harkiten.

– Sähkön kulutusta kannattaa siirtää esimerkiksi ajoittamalla pyykkikoneen, kuivausrummun ja astianpesukoneen käyttö myöhäisillalle. Myös uunin käyttö kuluttaa paljon sähköä. Pakkaspäivät voi myös hyödyntää kotona siivotessa, mutta imuroinnin sijasta matot kannattaa viedä ulos. Samalla myös pölypunkit kuolevat kovassa pakkasessa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos laitteen energiankulutusta mitataan kilowattitunneissa, sen käytöllä voi olla merkittävä vaikutus kokonaistilanteeseen, Kouvo muistuttaa.

Mikkelikin tyrmää Sipilän valinnanvapausesityksen 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Satu Taavitsainen.

Mikkelin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Kaupunginhallitus suhtautuu kriittisesti valinnanvapauslakiin ja sen mahdollisuuksiin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, pienentää kustannusten kasvua sekä turvata riittävät keskussairaalatasoiset päivystyspalvelut Etelä-Savon maakunnassa. Valinnanvapauslaki johtaa toteutuessaan haastavimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikkenemiseen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan SDP:n kannanotot Mikkelin kaupungin lausuntoon valinnanvapauslaista huomioitiin. Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei kaavailtu markkinamalli vähennä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asema heikkenisi, sanoo Taavitsainen.

-Ei ole oikein, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja. Sote-uudistuksen punaisen langan pitää olla nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja heitä varten sote-uudistusta tehdään.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen Soile Kuitusen mukaan kaupunginhallituksella on valinnanvapauslain suhteen erityinen huoli Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen säilymisestä maakunnassa.

-Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut avataan kilpailulle ja niihin myönnetään asiakasseteleitä, uhkaa julkisesti järjestettyä erikoissairaanhoitoa rapautuminen. Mitä järkeä on tuhota suomalaisen soten parhain osa, erikoissairaanhoito? Kuitunen kysyy.

SDP haluaa toteuttaa vastuullista politiikkaa, koska lopulta kaikista haavoittuvimmista väestöryhmistä ja esimerkiksi suuronnettomuuksien sattuessa vastuu on julkisella sektorilla. Tästä syystä laaja päivystys tarvitaan Etelä-Savon maakunnassa.

Mikkeliläisten asukkaiden aivan aiheellinen huoli kohdistuu siihen, että palveluista ei tulekaan sote-uudistuksen myötä paremmin saavutettavia ja sujuvampia, vaan yhä monimutkaisempia.

-Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari on se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti sekä maksuttomasti, päättävät Taavitsainen ja Kuitunen.

Keskustelua aiheesta

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Uutta Forssan ohjelmaa ei tule – eikä sellaista tarvita

Sosialidemokraattien tilaisuuksissa palataan usein perimmäisten kysymysten ääreen. Forssan ohjelman tavoitteet on saavutettu ja politiikan uutta suuntaa etsitään kuumeisesti. Myös mediassa huoli sosialidemokratian tilasta on jopa liikuttavan laaja.

Maailman muuttuessa yhä nopeammin myös pitkän tähtäimen suunnitelmien rakentaminen vaikeutuu. Nopeasti kehittyvässä maailmassa jopa yrityksillä on vaikeuksia hahmottaa ja ennustaa oman erikoisalansa kehitystä. Samaan aikaan SDP:n odotetaan tekevän vastaava temppu kokonaisvaltaisesti yhteiskunnalle.

Tehtävä on mahdoton. Siksi uuden Forssan ohjelman perään haikailu onkin syytä lopettaa.

Unelmoimalla uudesta uljaasta toimenpideohjelmasta me sosialidemokraatit ajamme itsemme ahtaaseen umpikujaan, josta on vaikea päästä pois. Puhumalla toistuvasti hukassa olevista tavoitteistamme me luomme itseään toteuttavan ennustuksen siitä, ettei sosialidemokratialle ole suomalaisille mitään tarjottavaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Uuden Forssan ohjelman perään haikailu on syytä lopettaa.

Menneisyydessä poliittisilla päätöksillä on asetettu yhteiskunnalle raamit, joiden puitteissa ihmisten pitää toimia. Nykytilassa poliittisten päätösten suhteellinen valta heikkenee ja siten ne eivät aina vaikuta suoraan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tulevaisuudessa SDP:n tulisi tunnistaa todelliset vaikuttamisen paikat ja tarjota ihmisille vaihtoehtoja siitä, kuinka päätöksillä pystytään vauhdittamaan ja toisaalta estämään suuria kehityskulkuja.

Puolueen on muokattava joustavasti omia kantojaan ja tarjottava visioissaan esimerkiksi työn murrokseen, ilmastonmuutokseen, digitaaliseen kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyen arvopohjaista ohjausta.

Konkreettinen esimerkki tällaisesta politiikasta nähtiin muutama viikko sitten, kun Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar esitti kaupunkiin yöpormestaria. Yhteiskunta pyörii jo nyt lähes ympärivuorokautisesti ja tulevaisuudessa vauhdin voidaan olettaa kiihtyvän. Yöpormestari-ehdotus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kieltämisen sijaan vallitsevan kehityksen varjopuolet tunnistetaan ja niihin reagoidaan.

SDP menestyy tulevaisuudessa, kun se tarjoaa parhaan mahdollisen vaihtoehdon kansalaisille siitä, miten sen tekemillä päätöksillä voidaan rakentaa parempi elämä suurien kehityskulkujen myllertäessä koko yhteiskuntaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Syntyi luottamus, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista” – hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriita ohi

Kuva: Lehtikuva

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriidassa.

Riidan syynä olivat erityisesti näkemyserot palkkaratkaisusta. Työnantaja reagoi työsuluilla, jotka alkoivat 8. joulukuuta. Ne päättyvät nyt sovun synnyttyä. Osapuolet sopivat jo maanantaina, että täksi päiväksi suunnitellut työsulut perutaan.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää ratkaisua tasapainoisena.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualojen neuvottelut ja sovittelu tapahtuivat poikkeuksellisissa olosuhteissa, joten Selin pitää ratkaisuun pääsyä kaikkien kannalta voittona.

– Ratkaisun syntyminen näytti välillä lähes mahdottomalta. Onneksi löysimme yhdessä alan luottamusmiesten kanssa ratkaisun avaimet paikallisesta sopimisesta, jonka myös työnantajat olivat valmiita hyväksymään, Selin toteaa.

Sekä hiihtokeskusalan että ohjelmapalvelualan sopimusratkaisut ovat kaksivuotisia (1.11.2017–31.10.2019). Sopimukset sisältävät kummallekin vuodelle palkankorotukset, jotka ensisijaisesti neuvotellaan paikallisesti vuosittain 15. tammikuuta mennessä.

– Sovittelun aikana syntyi luottamus siihen, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista. Tämä mahdollisti sopimusratkaisujen hyväksymisen, Selin perustelee.

Ohjelmapalvelualalle mahdollistettiin joustavammat työaikajärjestelyt, jotka neuvotellaan paikallisesti. Joustojen ehtona oli alalle kokonaan uutena tulevat ilta- ja yötyölisät.

Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Kummankin alan työehtosopimuksiin tulee uusia kirjauksia työhyvinvoinnin edistämisestä ja väkivallan ehkäisemisestä. Lisäksi hiihtokeskusalalla kehitetään palkkausjärjestelmää sopimuskauden aikana.

Selin pitää ratkaisua soveltuvana juuri näille toimialoille.

– Näillä aloilla on perinteitä paikallisesta sopimisesta, josta osoituksena esimerkiksi hiihtokeskusalan paikallisesti sovittava vuosityöaikajärjestelmä, Selin toteaa.

Suuri osa alojen vakituisista työntekijöistä työskentelee yrityksissä, joissa on totuttu yhteistyöhön.

– Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kuten sovintoesityksessä sanotaan, tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan sekä sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, Selin korostaa.

Hän luottaa siihen, että valtaosa alan työntekijöistä tulee paikallisten sopimusten piirin, joissa palkkaratkaisu on työntekijöiden kannalta hyvä.

Sopimuksissa on sovittu niin sanotusta perälaudasta, joka takaa kaikille alan työntekijöille 1,6 % palkankorotukset, jos paikallisesti ei päästä sopimukseen tai, jos yritykseen ei vielä ole valittu luottamusmiestä, jota paikallinen sopiminen edellyttää.