x

Nyt se näkyy – sähkövaje, kun pakkaset paukkuvat – kolme vinkkiä säästää sähköä

Kuva: Jari Soini
Sähkölinjat ovat nyt lujilla.

Sähkönkulutus kasvaa Suomessa voimakkaasti kovien pakkasten mukana. Kulutushuippujen aikana Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti ylittyy selvästi, jolloin Suomi jää vaarallisen riippuvaiseksi naapurimaiden tuontisähköstä. Kovimmilla pakkasilla myös kuluttajien on syytä osallistua sähkönsäästötalkoisiin. Energiahallintaan erikoistunut Enegia listasi kolme helppoa niksiä, joilla sähköä voi säästää kotioloissa.

Alkuvuoden pakkasten kiristyessä Suomen sähkönkulutukseen tulee vuodesta toiseen selvästi havaittava piikki. Teollisuus ja yritykset muodostavat leijonanosan sähkön kokonaiskulutuksesta, mutta juuri pakkaspäivien lisäkulutuksesta huomattava osuus on kotitalouksien kontolla lisääntyvän lämmitystarpeen vuoksi.

Energiahallinnan asiantuntijayritys Enegia varoittaa, että kulutuspiikkeihin sisältyy huomattavia riskejä, sillä nykyisellään kotimainen sähköntuotanto ei enää riitä vastaamaan pakkaspäivien kysynnän nousuun. Kiivaimpien pakkasten aikana Suomi on riippuvainen Ruotsista, Venäjältä ja Virosta ostettavasta tuontisähköstä, jonka ongelmina ovat kallis hinta ja epävarma saatavuus.

– Tuontisähkön varassa elämisessä on kaksi isoa ongelmaa. Ensinnäkään naapurimaista ei välttämättä saada riittävästi sähköä Suomen tarpeisiin, jos sitä ei liikene omalta kulutukselta tarpeeksi vientiin tai jos siirtoyhteyksissä on häiriöitä. Ja toisaalta silloinkin, kun tuontisähköä on saatavilla, se voi olla tavallisiin markkinahintoihin nähden erittäin kallista, ja hinnannousu heijastuu suoraan sähkönkäyttäjien lompakkoon”, kertoo Enegian sähkömarkkina-asiantuntija Antti Kouvo.

Myös kotitaloudet tarvitaan mukaan säästötalkoisiin

Nykyinen tilanne johtuu Kouvon mukaan pitkälti kotimaisten hiililauhdevoimaloiden alasajoista kuluvan vuosikymmenen aikana. Kulutushuippujen aikana kysyntä karkaa selvästi kotimaisen tarjonnan ohi, koska suljettujen voimaloiden tilalle ei ole saatu korvaavaa tuotantokapasiteettia. Omavaraisuusasteen parantaminen lieventäisi kulutuspiikkeihin liittyviä riskejä.

– Loppiaisesta todennäköisesti selvitään vielä melko kivuttomasti, sillä Venäjällä vietetään vielä vuodenvaihteen jälkeisiä lomia ja sieltä liikenee sähköä Suomeen tuotavaksi. Lisäksi Suomen kulutus on loppiaisen takia hieman normaalia arkipäivää matalampi. Mutta jos seuraavat pakkaset osuvat tavallisille arkipäiville, tilanne on vaikeampi. Pahimmassa tapauksessa sähkön saatavuutta voi olla pakko rajoittaa, mutta toistaiseksi tähän ei ole vielä jouduttu turvautumaan, Antti Kouvo sanoo.

Aurinkosähkö ei nyt auta

Talviaikaan aurinkosähkön saatavuus on mitätöntä, ja usein kovimmilla pakkasilla tuulen saatavuus on epävarmempaa. Pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä ennen Olkiluoto 3:n valmistumista.

– Siihen saakka on vain pakko etsiä uusia joustokeinoja, jotta pakkasjaksojen kulutus saadaan pidettyä matalana. Teollisuuden suuret sähkönkäyttäjät ovat jo varsin tottuneita sääntelemään sähkönkulutustaan pakkaspäivinä. Kotitalouksissa vastaava ajattelu ei ole vielä saanut samanlaista jalansijaa, mutta nyt tähän olisi syytä saada muutos. Tehokkaimmat keinot ovat onneksi hyvin helppoja, Kouvo kertoo.

Kolme helppoa niksiä: näin osallistut sähkönsäästötalkoisiin kotona

Vältä tai lykkää saunomista.

-Illan pahin kulutuspiikki osuu päivällisaikaan, sen jälkeen kulutus laskee vähitellen ja samalla sähkön tuntihinta laskee. Pakkaskeleillä saunominen saattaa houkutella työpäivän jälkeen erityisen paljon, mutta sähkösaunan omistajien kannattaa mieluiten välttää saunomista kokonaan tai ainakin lykätä sitä kulutuspiikin ohi loppuiltaan, Antti Kouvo suosittelee.
Kytke sähkölämmitys ja lämminvesivaraaja tilapäisesti pois päältä.

– Ajatus lämmityksen kytkemisestä pois päältä kesken kovien pakkasten saattaa kuulostaa hurjalta, mutta sen vaikutus kodin lämpötilaan on oikeasti hyvin pieni. Puolen tunnin tai tunnin katkoksessakaan koti ei ehdi viilentyä oleellisesti, mutta vaikutus sähkönkulutukseen on merkittävä, Kouvo sanoo.
Käytä energiasyöppöjä kodinkoneita harkiten.

– Sähkön kulutusta kannattaa siirtää esimerkiksi ajoittamalla pyykkikoneen, kuivausrummun ja astianpesukoneen käyttö myöhäisillalle. Myös uunin käyttö kuluttaa paljon sähköä. Pakkaspäivät voi myös hyödyntää kotona siivotessa, mutta imuroinnin sijasta matot kannattaa viedä ulos. Samalla myös pölypunkit kuolevat kovassa pakkasessa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos laitteen energiankulutusta mitataan kilowattitunneissa, sen käytöllä voi olla merkittävä vaikutus kokonaistilanteeseen, Kouvo muistuttaa.

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.

”Ajatus on pähkähullu” – kansanedustaja sanoo sen nyt suoraan: Kaikki työ ei todellakaan ole arvokasta

Kuva: Thinkstock

Kaikki työ ei ole arvokasta eikä kaikki ansiotyö ole hyväksi.

Näin voi tiivistää kansanedustaja Anna Kontulan kolumnin ydinviestin Aamulehdessä.

Vasemmistoliiton edustaja sanoo, että ”Kaikki työ on arvokasta” -mantrasta muistutetaan politiikassa erityisesti silloin, kun ei oikein haluttaisi maksaa.

”Kun vaaditaan nuoria töihin alle minimipalkkojen tai oikeutta teettää työt kokonaan palkatta, esimerkiksi työharjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä. Väite ei siis viittaa työn rahalliseen arvoon, ainakaan siinä mielessä, että työstä kuuluisi saada korvaus. Kyse on moraalisesta kannanotosta.”

Kontula kirjoittaa, että kapitalistisessa järjestelmässä voidaan maksaa palkkaa yhteiskunnallisesti hyödyttömästä tai jopa vahingollisesta työstä. Hän mainitsee esimerkkinä jotkut tilitoimistot, joiden koko liiketoiminta perustuu hänen mukaansa aggressiiviseen verosuunnitteluun.

”Suuri osa teollisuudestakin tuottaa tavaroita, joita me emme tarvitse tai joita voitaisiin käyttöikää pidentämällä tehdä paljon vähemmän.”

Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.

Arvokkaita asioita tapahtuu Kontulan mukaan myös työmarkkinoiden ulkopuolella.

”Suomen tärkein varallisuuden lähde on terve koulutettu väestö, jota tuotetaan valtaosin lähiyhteisöjen palkattomana työnä.”

Kontula sanoo, että osallistumisesta virallisiin työmarkkinoihin tehdään hyve, jolle kaikki muu on alisteista.

”Korvauksen vaatiminen tästä ilosta alkaa kuulostaa itsekkyydeltä. Modernin palkkatyöyhteiskunnan ydinajatuksia on, että kun myyt aikaasi toisen palvelukseen, siitä maksetaan. Työsuhde on kauppasuhde, ei hyväntekeväisyyttä tai talkoita. Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.”

Kansanedustaja-tutkijan mukaan yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ei ole olennaista, kuinka suuri osa ihmisten ajasta kuluu virallisen työelämän puitteissa.

AVAINSANAT