Nyt se näkyy – sähkövaje, kun pakkaset paukkuvat – kolme vinkkiä säästää sähköä

Kuva: Jari Soini
Sähkölinjat ovat nyt lujilla.

Sähkönkulutus kasvaa Suomessa voimakkaasti kovien pakkasten mukana. Kulutushuippujen aikana Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti ylittyy selvästi, jolloin Suomi jää vaarallisen riippuvaiseksi naapurimaiden tuontisähköstä. Kovimmilla pakkasilla myös kuluttajien on syytä osallistua sähkönsäästötalkoisiin. Energiahallintaan erikoistunut Enegia listasi kolme helppoa niksiä, joilla sähköä voi säästää kotioloissa.

Alkuvuoden pakkasten kiristyessä Suomen sähkönkulutukseen tulee vuodesta toiseen selvästi havaittava piikki. Teollisuus ja yritykset muodostavat leijonanosan sähkön kokonaiskulutuksesta, mutta juuri pakkaspäivien lisäkulutuksesta huomattava osuus on kotitalouksien kontolla lisääntyvän lämmitystarpeen vuoksi.

Energiahallinnan asiantuntijayritys Enegia varoittaa, että kulutuspiikkeihin sisältyy huomattavia riskejä, sillä nykyisellään kotimainen sähköntuotanto ei enää riitä vastaamaan pakkaspäivien kysynnän nousuun. Kiivaimpien pakkasten aikana Suomi on riippuvainen Ruotsista, Venäjältä ja Virosta ostettavasta tuontisähköstä, jonka ongelmina ovat kallis hinta ja epävarma saatavuus.

– Tuontisähkön varassa elämisessä on kaksi isoa ongelmaa. Ensinnäkään naapurimaista ei välttämättä saada riittävästi sähköä Suomen tarpeisiin, jos sitä ei liikene omalta kulutukselta tarpeeksi vientiin tai jos siirtoyhteyksissä on häiriöitä. Ja toisaalta silloinkin, kun tuontisähköä on saatavilla, se voi olla tavallisiin markkinahintoihin nähden erittäin kallista, ja hinnannousu heijastuu suoraan sähkönkäyttäjien lompakkoon”, kertoo Enegian sähkömarkkina-asiantuntija Antti Kouvo.

Myös kotitaloudet tarvitaan mukaan säästötalkoisiin

Nykyinen tilanne johtuu Kouvon mukaan pitkälti kotimaisten hiililauhdevoimaloiden alasajoista kuluvan vuosikymmenen aikana. Kulutushuippujen aikana kysyntä karkaa selvästi kotimaisen tarjonnan ohi, koska suljettujen voimaloiden tilalle ei ole saatu korvaavaa tuotantokapasiteettia. Omavaraisuusasteen parantaminen lieventäisi kulutuspiikkeihin liittyviä riskejä.

– Loppiaisesta todennäköisesti selvitään vielä melko kivuttomasti, sillä Venäjällä vietetään vielä vuodenvaihteen jälkeisiä lomia ja sieltä liikenee sähköä Suomeen tuotavaksi. Lisäksi Suomen kulutus on loppiaisen takia hieman normaalia arkipäivää matalampi. Mutta jos seuraavat pakkaset osuvat tavallisille arkipäiville, tilanne on vaikeampi. Pahimmassa tapauksessa sähkön saatavuutta voi olla pakko rajoittaa, mutta toistaiseksi tähän ei ole vielä jouduttu turvautumaan, Antti Kouvo sanoo.

Aurinkosähkö ei nyt auta

Talviaikaan aurinkosähkön saatavuus on mitätöntä, ja usein kovimmilla pakkasilla tuulen saatavuus on epävarmempaa. Pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä ennen Olkiluoto 3:n valmistumista.

– Siihen saakka on vain pakko etsiä uusia joustokeinoja, jotta pakkasjaksojen kulutus saadaan pidettyä matalana. Teollisuuden suuret sähkönkäyttäjät ovat jo varsin tottuneita sääntelemään sähkönkulutustaan pakkaspäivinä. Kotitalouksissa vastaava ajattelu ei ole vielä saanut samanlaista jalansijaa, mutta nyt tähän olisi syytä saada muutos. Tehokkaimmat keinot ovat onneksi hyvin helppoja, Kouvo kertoo.

Kolme helppoa niksiä: näin osallistut sähkönsäästötalkoisiin kotona

Vältä tai lykkää saunomista.

-Illan pahin kulutuspiikki osuu päivällisaikaan, sen jälkeen kulutus laskee vähitellen ja samalla sähkön tuntihinta laskee. Pakkaskeleillä saunominen saattaa houkutella työpäivän jälkeen erityisen paljon, mutta sähkösaunan omistajien kannattaa mieluiten välttää saunomista kokonaan tai ainakin lykätä sitä kulutuspiikin ohi loppuiltaan, Antti Kouvo suosittelee.
Kytke sähkölämmitys ja lämminvesivaraaja tilapäisesti pois päältä.

– Ajatus lämmityksen kytkemisestä pois päältä kesken kovien pakkasten saattaa kuulostaa hurjalta, mutta sen vaikutus kodin lämpötilaan on oikeasti hyvin pieni. Puolen tunnin tai tunnin katkoksessakaan koti ei ehdi viilentyä oleellisesti, mutta vaikutus sähkönkulutukseen on merkittävä, Kouvo sanoo.
Käytä energiasyöppöjä kodinkoneita harkiten.

– Sähkön kulutusta kannattaa siirtää esimerkiksi ajoittamalla pyykkikoneen, kuivausrummun ja astianpesukoneen käyttö myöhäisillalle. Myös uunin käyttö kuluttaa paljon sähköä. Pakkaspäivät voi myös hyödyntää kotona siivotessa, mutta imuroinnin sijasta matot kannattaa viedä ulos. Samalla myös pölypunkit kuolevat kovassa pakkasessa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos laitteen energiankulutusta mitataan kilowattitunneissa, sen käytöllä voi olla merkittävä vaikutus kokonaistilanteeseen, Kouvo muistuttaa.

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta