Nyt se näkyy – sähkövaje, kun pakkaset paukkuvat – kolme vinkkiä säästää sähköä

Kuva: Jari Soini
Sähkölinjat ovat nyt lujilla.

Sähkönkulutus kasvaa Suomessa voimakkaasti kovien pakkasten mukana. Kulutushuippujen aikana Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti ylittyy selvästi, jolloin Suomi jää vaarallisen riippuvaiseksi naapurimaiden tuontisähköstä. Kovimmilla pakkasilla myös kuluttajien on syytä osallistua sähkönsäästötalkoisiin. Energiahallintaan erikoistunut Enegia listasi kolme helppoa niksiä, joilla sähköä voi säästää kotioloissa.

Alkuvuoden pakkasten kiristyessä Suomen sähkönkulutukseen tulee vuodesta toiseen selvästi havaittava piikki. Teollisuus ja yritykset muodostavat leijonanosan sähkön kokonaiskulutuksesta, mutta juuri pakkaspäivien lisäkulutuksesta huomattava osuus on kotitalouksien kontolla lisääntyvän lämmitystarpeen vuoksi.

Energiahallinnan asiantuntijayritys Enegia varoittaa, että kulutuspiikkeihin sisältyy huomattavia riskejä, sillä nykyisellään kotimainen sähköntuotanto ei enää riitä vastaamaan pakkaspäivien kysynnän nousuun. Kiivaimpien pakkasten aikana Suomi on riippuvainen Ruotsista, Venäjältä ja Virosta ostettavasta tuontisähköstä, jonka ongelmina ovat kallis hinta ja epävarma saatavuus.

– Tuontisähkön varassa elämisessä on kaksi isoa ongelmaa. Ensinnäkään naapurimaista ei välttämättä saada riittävästi sähköä Suomen tarpeisiin, jos sitä ei liikene omalta kulutukselta tarpeeksi vientiin tai jos siirtoyhteyksissä on häiriöitä. Ja toisaalta silloinkin, kun tuontisähköä on saatavilla, se voi olla tavallisiin markkinahintoihin nähden erittäin kallista, ja hinnannousu heijastuu suoraan sähkönkäyttäjien lompakkoon”, kertoo Enegian sähkömarkkina-asiantuntija Antti Kouvo.

Myös kotitaloudet tarvitaan mukaan säästötalkoisiin

Nykyinen tilanne johtuu Kouvon mukaan pitkälti kotimaisten hiililauhdevoimaloiden alasajoista kuluvan vuosikymmenen aikana. Kulutushuippujen aikana kysyntä karkaa selvästi kotimaisen tarjonnan ohi, koska suljettujen voimaloiden tilalle ei ole saatu korvaavaa tuotantokapasiteettia. Omavaraisuusasteen parantaminen lieventäisi kulutuspiikkeihin liittyviä riskejä.

– Loppiaisesta todennäköisesti selvitään vielä melko kivuttomasti, sillä Venäjällä vietetään vielä vuodenvaihteen jälkeisiä lomia ja sieltä liikenee sähköä Suomeen tuotavaksi. Lisäksi Suomen kulutus on loppiaisen takia hieman normaalia arkipäivää matalampi. Mutta jos seuraavat pakkaset osuvat tavallisille arkipäiville, tilanne on vaikeampi. Pahimmassa tapauksessa sähkön saatavuutta voi olla pakko rajoittaa, mutta toistaiseksi tähän ei ole vielä jouduttu turvautumaan, Antti Kouvo sanoo.

Aurinkosähkö ei nyt auta

Talviaikaan aurinkosähkön saatavuus on mitätöntä, ja usein kovimmilla pakkasilla tuulen saatavuus on epävarmempaa. Pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä ennen Olkiluoto 3:n valmistumista.

– Siihen saakka on vain pakko etsiä uusia joustokeinoja, jotta pakkasjaksojen kulutus saadaan pidettyä matalana. Teollisuuden suuret sähkönkäyttäjät ovat jo varsin tottuneita sääntelemään sähkönkulutustaan pakkaspäivinä. Kotitalouksissa vastaava ajattelu ei ole vielä saanut samanlaista jalansijaa, mutta nyt tähän olisi syytä saada muutos. Tehokkaimmat keinot ovat onneksi hyvin helppoja, Kouvo kertoo.

Kolme helppoa niksiä: näin osallistut sähkönsäästötalkoisiin kotona

Vältä tai lykkää saunomista.

-Illan pahin kulutuspiikki osuu päivällisaikaan, sen jälkeen kulutus laskee vähitellen ja samalla sähkön tuntihinta laskee. Pakkaskeleillä saunominen saattaa houkutella työpäivän jälkeen erityisen paljon, mutta sähkösaunan omistajien kannattaa mieluiten välttää saunomista kokonaan tai ainakin lykätä sitä kulutuspiikin ohi loppuiltaan, Antti Kouvo suosittelee.
Kytke sähkölämmitys ja lämminvesivaraaja tilapäisesti pois päältä.

– Ajatus lämmityksen kytkemisestä pois päältä kesken kovien pakkasten saattaa kuulostaa hurjalta, mutta sen vaikutus kodin lämpötilaan on oikeasti hyvin pieni. Puolen tunnin tai tunnin katkoksessakaan koti ei ehdi viilentyä oleellisesti, mutta vaikutus sähkönkulutukseen on merkittävä, Kouvo sanoo.
Käytä energiasyöppöjä kodinkoneita harkiten.

– Sähkön kulutusta kannattaa siirtää esimerkiksi ajoittamalla pyykkikoneen, kuivausrummun ja astianpesukoneen käyttö myöhäisillalle. Myös uunin käyttö kuluttaa paljon sähköä. Pakkaspäivät voi myös hyödyntää kotona siivotessa, mutta imuroinnin sijasta matot kannattaa viedä ulos. Samalla myös pölypunkit kuolevat kovassa pakkasessa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos laitteen energiankulutusta mitataan kilowattitunneissa, sen käytöllä voi olla merkittävä vaikutus kokonaistilanteeseen, Kouvo muistuttaa.

Arhinmäeltä jäätävä kuitti ”arhinmäet” vetäisevälle Terholle – ”Perästä kuuluu!”

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) vastaa seuraajalleen, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.), joka viittasi Twitterissä Arhinmäen takavuosien alkoholinkäyttöön Sotshin olympialaisissa.

Terho lupasi ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Iivo Niskanen voittaa miesten 50 kilometrin maastohiihdon olympiakultaa. Hän viittasi Arhimäen päihtyneeseen käytökseen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa Sotshissa vuonna 2014.

Arhimäen mukaan perussuomalaiset ja siniset ovat pettäneet tähän mennessä kaikki lupauksensa.

– Nyt on Terholla näytön paikka, hän jatkoi.

– Voi olla, että tämäkin lupaus jää toteuttamatta. Perästä kuuluu, Arhinmäki kirjoitti.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.